maanantai, 9. elokuu 2010

Ketä voi iskeä

[Päämenu] [Tuoreet artikkelit aihealueittain / säikeittäin]]

Ketä voi iskeä ja ketä ei: [Tanssijat] (Hannele Tervola 2010-08-07 17:43)


Ketä voi iskeä ja ketä ei:

Seppo Katjo
2010-08-08 10:16

Useimmiten kumppanin löytämisen ja parisuhteen aloittamisen esteenä onkin omat rajoittuneisuudet eikä niinkään vastakkaisen sukupuolen viat tai poikkeavuudet. (Daniel)

Em. Danielilta hyvin loogisesti ilmaistu, ottaen huomioon - "useimmiten".
Onhan sekin omaa rajoittuneisuutta, jos ei kykene sieltä 'Prinssien / Prinsessojen' joukosta erottamaan niitä vaikeasti luonnevikaisia ihmisiä, koska he osaavat peittää ominaisuutensa kauankin aikaa - ulospäin ilmenevään hyvään käytökseen ja hymyyn.
Rajoittuneisuudet 'madaltuvat' vain laaja-alaisella opiskelulla ja elämään osallistumisella.
Tärkeää on erottaa 'huu-haa' epäloogisuudet kaikesta - esim. esitetyistä näennäisesti 'viisaista' mielipiteistä.
Elämässä on yleensäkin tärkeätä oppia yksinkertainen looginen 'joukko-oppi' - jaottelu, joka etenee siten, että yksi osajoukko voi sisältää osia jostakin toisesta joukosta, siten olematta mikään 'erillinen' esim. "seksuaalinen alue".

Aitomies


keskiviikko, 10. kesäkuu 2009

Tanssi

Tanssin on tarkoitus olla nautittavaa [Tanssilajit] (Marawalk 2009-06-09 9:27)

 


Tanssin on tarkoitus olla nautittavaa

Aitomies
2009-06-09 21:53

 

Jos joskus alkaa tuntuu sille että en enää saa mitään hyvää mieltä tanssimisesta niin sitten on aika keksiä joku muu harrastus

Olen monta kertaa lähtenyt pitkänkin matkan takaa pois, tanssimatta yhtä ainoaa askelta. Syitä ei tarvitse analysoida enempää, se on - minä itse.

Viime perjantaina, Kallioniemen lavalla tanssin kai kolme kappaletta.

Onneksi sain tanssia ( en huomannut häntä heti ) sen puolitoista valssia Naisen kanssa - (yleensä sujuu hyvin ) sen toisen kappaleen hienosti. Kiittäessäni sanoin: "tämä kruunasi jo illan". Katsoin vielä lähes naisten hakuun saakka uloskäytävän tasanteella menoa, hakematta enää ketään, ja lähdin pois.

Mutta - sitten sunnuntaina - päivätanssit. Oliko ketään teistä paikalla?
Näitte toisen "Aitomiehen". Tanssi sujui - ja - kaikki muukin oli yhtä ILOA.
Kyllä - kyllä minä tunsin katseita selässä - myös hämmästyneitä ilmeitä - hyväksyviä ilmeitä. Tunsin mielessäni, että minun tekemiseni hyväksyttiin ajatuksella: "kyllä sinä Aitomies olet jo murjottanut ja "kieriskellyt" itsekeskeisyydessäsi - saat sinä ihan vapaasti tuntea nyt iloakin.
En tiedä, saako "sitä iloa" jatkossa - mutta, toivon mukaan...

Kiitos teille kaikille, jotka olette ymmärtäneet ja antaneet tukenne - olleet hyviä tanssiystäviäni!

Ja kiitos TANSSI-ystävälleni siitä ilosta, jota sain kokea Kallioniemen kauniiden puistojen - syreenien tuoksussa ja - paikan tunteessa.
Sitä iloa ei pyyhi mikään pois.

Aitomies


maanantai, 1. kesäkuu 2009

Mielipiteistä

[Päämenu] [Tuoreet artikkelit aihealueittain / säikeittäin]]

Kädenalitansseista [Tanssilajit] (Ekstrovertti 2009-05-29 8:31)

 


Mielipiteistä

Seppo Katjo
2009-05-30 8:27

 

" Entä jos onkin niin, että haluaa lausua mielipiteensä sen takia, että ylipäänsä on joku mielipide asiaan ja jonka haluaisi toistenkin ottavan ajattelussaan huomioon". (Jerryjee)

No sitähän se tietenkin on - mielipiteiden vaihtoa. Mutta kun sen tekee julkisella palstalla, on se eräänlaista julkisuushakuisuutta sille omalle mielipiteelle. Aivan samalla tavalla tanssija voi haluta näyttää taitonsa parilleen ja muille paikalla oleville. Jos kirjoittaja odottaa kommentteja tai kuten sanoit vaikutusta toistenkin ajatteluun, niin tanssiva ihminen toivoo oman tanssinsa saavan aikaan vähintäänkin kulloisessakin tanssipartnerissa ihailua ja mielihyvää. ( Raisa-Tiina Lahtinen )

Olen pitkällä elämänkokemuksella saanut puristettua keskeiseksi määritelmäksi: ..."mitä tahansa ihminen tekee tai jättää tekemättä, hän tekee sen saadakseen ja säilyttääkseen identiteetin - minuuden tunteen"....

Määritelmän voi yrittää murtaa vieläkin loogisemmalla tiivistelmällä.
On selvä asia, että laajemmalla vuorovaikutuksella; mielipiteiden esittäminen, tai tanssisuorituksen tuottaminen ja näyttäminen, ensin parilleen ja siten myös toisille - suuremmalle subjektikokonaisuudelle - voi antaa parhaan "hyötysuhteen" identiteetin saamiseksi.

Ei ole ihme, että pahimmat luonnevikaiset ihmiset hakeutuvat siksi johtaviin asemiin - byrokratisoituen pahimmillaan asetelmaan: jumala - diktaattori: esim. keisari, kuningas jne. - sitten muu valtaeliitti tarkassa hierarkiassa - ja kansa, myös jaettuna etupiireihin. Taistelu sijoituksesta järjestelmässä antaa varmastikin monelle riittävän sisällön elämälle ja siten myös - identiteetin.

Em. ei tarkoita sitä, että kaikki olisivat luonnevikaisia. Myös sosiaaliset ihmiset ihan 'hyvyyttään' yrittävät tehdä osansa suuremman 'kokonaisuuden' identiteetin hyväksi.

Myös tanssin "maailma" noudattaa samantapaista em. logiikkaa.

Aitomies


maanantai, 20. huhtikuu 2009

...kipu kuuluu

 

Vihasta ja rakkaudesta, erityisesti Etsijälle [Pulina] (Humbuugie 2009-04-11 11:16)

 


Mihin kipu kuuluu?

Aitomies
2009-04-17 12:16

 

Onko kipu tunne? Jos on, voiko tuntea kipua ja rakkautta tai kipua ja vihaa yhtäaikaa? (Tomy)

En ole aikoihin lukenut aiheesta muuten kuin dokumentteja lehdistä, ja sitten katsonut TV:n tieteis-ohjelmista.
Kirjoitan tämän ilman mitään tietohakuja, ja omin sanoin:

Kirjoitin aiemmin:
Meillä on monenlaisia tunteita, mutta en usko, että mitkään niistä voivat toimia "samanaikaisesti" toisen kanssa. Pikemminkin tunteet muodostavat vuorovaikutuksien "resonansseja", jotka kyllä tuntunevat miellettäessä - "toisiinsa kietoutuneelta".
Minun olisi tarkennettava em. teksti. Se on joiltakin osin ristiriidassa seuraavaan:

Kyllä, kipu on fysiologinen/neurologinen hermoston välittämä tunto/tunne , joka on peräisin tuntoaistimuksen lähtötilanteesta, jonka aivot ovat prosessoineet ylittävän normaalin ärsyketason tilan "hälytys" säväytykseksi - (skaala) säryksi. ( en jatka aluetta enempää: aivot voivat "tuntea" vielä "aave-säryn" ambutoidusta raajastakin )
---
Mielestäni henkisen kivun tunteet ovat sellaisia kuin hylätyksi tulemisen tunne, menettämisen pelko, menettämisen suru jne. (4711)

Ja kuten 4711. mainitsee, on myöskin "henkistä" kipua, jonka lähtökohta on sisäisen ja ulkoisen kokemisen vuorovaikutukset - niiden prosessien resonanssit, jonka psyyke tuottaa ja kokee. Prosessit ovat - kuten tiedämme kokemuksesta - hyvin monimutkaisia ymmärtää, saati -kirjoittaa.

Kipua ja rakkautta voi tuntea samanaikaisesti. Rakkaudesta voi vapaaehtoisestikin alistua tilanteeseen, jossa joutuu kokekemaan kipua ja kärsimystä.

Myös kipua ja vihaakin voi tuntea samanaikaisesti.

Nyt tärkein: Edellä mainitut esimerkit edellyttävät sitä multi-ulottuvuus tulkintaa, jossa kaikkien kokemusten osa-alueet leikkaavat jonkin verran kaikkien toisten alueiden kautta.

Osa-alueiden prosessien tulkinta aivoissa, antaa meille minuuden - identiteetin tunteen.

Aitomies


perjantai, 10. huhtikuu 2009

...rakkaudesta

 

Iso K:lle purtavaa... [Tanssijat] (Aitomies 2009-04-03 8:54)

 


Vihasta ja rakkaudesta

Aitomies
2009-04-09 20:34

 

"Välinpitämättömyyden" minä taas tulkitsen tunnetilana, joka ei ota minkäänlaista kantaa kohteeseensa.(Etsijä)

Siten, "välinpitämättömyys on rakkauden vastakohta", lienee paras arvio - huomioiden seuraavaa: Rakkaudella on monta dimensiota - ulottuvuutta, joista jotkut on tunnealueella ja osa enemmän tarve-toiminta alueella.(minun aiempi)

Jos rakkaudesta otetaan vain se tunne-alue huomioon, vastakohta voisi olla viha.
Mutta - (katso aiempi kirjoitukseni) - rakkauden "kokonaisuus" positiivisessa mielessä, elämän rakentajana,-suojelijana ja -ylläpitäjänä muuttaa "kokoonpanon" siten, että (käsitykseni mukaan) se välinpitämättömyys on - rakkauden vastakohta.

Välinpitämättömyys ei ole oikeastaan tunne. (ehkä leikkaa hiukan sillekin alueelle)

Aitomies