Pisteiden välissä...

Aitomies
2005-12-17 9:20

Muutama viikko sitten oli TV:ssä ohjelma:

(Discovery: Maailmankaikkeuden ratkaisijat )

He ovat sopeutumattomia, ylimielisiä kapinallisia. He halveksivat totunnaista tietämystä. Ja he luovat uuden, mullistavan käsityksen maailmankaikkeudesta. Galileo Galilei, Isaac Newton, Albert Einstein ja Stephen Hawking ovat neroja joiden myrskyisä elämä on ollut täynnä suuria voittoja ja kirveleviä tappioita. He ovat todellisia haastajia. Heidän on ollut vaikea hyväksyä kohtaamaansa vastustusta. Heidän sisäinen demoninsa ei ole sallinut heidän tehdä muuta. Vaatii luonnetta sanoa: "Ratkaisen tämän - selvitän osan maailmankaikkeutta." Keitä nämä kapinalliset nerot ovat ja mikä vei heidän ajatuksensa täysin uusille urille paljastamaan maailman kaikkeuden mystisen kauneuden?

Vaatii luonnetta sanoa "kyllä minä tuon ratkaisen". Se sotii todennäköisyyksiä vastaan, eikä ole lainkaan varmaa, voiko tiede ylipäätään tarjota vastauksia. Se riski vain on otettava.
Sinnikkyydellään he paljastivat luonnon peruslainalaisuuksia. Mutta heidän työnsä on vielä kesken.
Ja heidän kaltaisiaan neroja ei nähdä kovin usein.

Mutta kuka tietää vaikka seuraava kapinallinen nero olisi jo keskuudessamme?

---

Olen heitä ja heidän kaltaisiaan kunnioitamisesta lähes lamaantunut. Kuinka voin laittaa riviäkään mitään senkaltaista mitä nyt yritän.
Ja kuitenkin yritän.

Hyvät palstalaiset: Tanssi on yksi identiteettimme osatekijöistä - hyvin tärkeä sisällön antaja. Tarvitsemme elääksemme muutakin - siksi - avaan tämän listan. Yritän osaltani antaa kaiken parhaani mitä kykenen. Jos osoittautuu, että en kykene hallitsemaan aihettani, ( ajatukseni olisivat vain suggestoosien tuotetta ) toivoisin asiallista - loogisesti perusteltua kritiikkiä. En ehkä vastaa esitettyihin kysymyksiin. Odotan vain loogisia kannanottoja ja osallistumista "asian" kehittämiseen.
Kaikki asiallisesti suhtautuvat - osallistumaan listalle! Kaikkien ei tarvitse lukea tätä - onhan palstalla toistaiseksi tilaa.

Seppo Katjo


Aitomies 2005-12-17 9:57 =>

Ymmärrättekö hyvät palstalaiset? Olen jo esittänyt teille oman "KAIKENTEORIANI" - siinä pisteiden välissä.
Nyt jatkaisimme siitä kaikenteorian selityksestä. Se on vaikeampi ymmärrettävä. Huomautan tässä vaiheessa, että asetelmat ovat edelleenkin samat - mitä tulee "KAIKENVOIMA" - JxxxxA - käsitteeseen. Kaikki tulee edelleenkin olemaan uskon varassa. HÄN on olemassa niille jotka uskovat!

Jos joku omaa enemmän tietoa, voisi aloittaa vaikka kumoamalla heti alkuunsa lähtökohtani! Tiedokkaampi voisi aloittaa vaikka tuottamalla "Uuden luomiskertomuksen!" Lähtökohta on - ei ole mitään olemassa. Miten siitä lähtisit ajattelun kehittämisen? Rohkeasi vain esittämään ajatusta!

Aitomies


Humppis 2005-12-17 10:54 =>
 

Valitettavasti ei minulla ole tähänkään mitään rakentavaa lisättäväksi. Tapani mukaan vastaan negaatiolla.

Koska me ihmiset olemme osa tätä havaitsemaamme universumia, emme kykene muita vaihtoehtoja hahmottamaan. Siis me tavalliset. Nuo Hawkingin kaltaiet ehkä kyllä, mutta he eivät tähän keskusteluun osallistu.

Eräs vaihtoehto maailmankaikkeuden syntyteorioiden joukossa (oma suosikkini) on se, että universumeita on ääretön määrä. Niitä syntyy ja kuolee koko ajan (ja aika siinä mukana myös alkaa ja loppuu niiden osalta).

Tuossa tapauksessa kaikki on mahdollista, eikä ihmisen mielikuvitus riitä sen ymmärtämiseen. Siksi on aina keksitty niitä jumalia, ettei menisi latva ihmispololta aivan sekaisin noita miettiessä. Siispä minäkin vain pitäydyn enää pelkässä tanssimisessa. Sen kykenen sentään vielä jotenkin hahmottamaan, vaikka siinäkin olen eri universumissa kuin useimmat normaalit ihmiset. Siis kuitenkin täysin pihalla.


Kaminiitto 2005-12-17 13:13 =>
 

Tanssi on yksi identiteettimme osatekijöistä - hyvin tärkeä sisällön antaja. Tarvitsemme elääksemme muutakin ...

Onko yo. lainaus se, minkä ympärille tätä listaa viritetään? Tv-lainaus oli ihan mukavaa luettavaa, mutta minulle ei auennut, miten se liittyy yo. otsakkeen, elleivät ko. herrat olleet esimerkkinä siitä, etteivät usko vaan ottavat itse selvää. Lucianos ivasi kuoliaaksi antiikin vanhat jumalat runsaat 1900 vuotta sitten. Kuitenkin vielä pitkälle senkin jälkeen mm. roomalaisten sotapäälliköiden ja upseerien hengen lähtö oli lähellä, jos uskalsi vähänkään epäillä julkisesti virallisten jumalien olemassa oloa. Ymmärrettiin, että uskonto on äärimmäisen tärkeä väline ihmisten hallitsemiseen eikä lipsumista sallittu. Keskiajalla eräs paavi ilmaisi asian toisin: "Tarina Jeesuksesta on tuonut kirkolle paljon rahaa." - eikä kai paavi voi olla täysin väärässä.

Uskon perusolemukseen mielestäni kuuluu, ettei sitä tarvitse eikä voi todistella. Sitä en vain jaksa ymmärtää, miksi kuitenkin omaa uskoa todistellaan ja joskus aika kiivaastikin. Kun ihminen tätä menoa muutaman sadan vuoden päästä on tuhonnut kaiken elollisen maapallolta, alkaa uusi kehitysvaihe ja 500 miljoonan vuoden päästä taas täällä ihmetellään kuka maailman on luonut. – Mutta haittaako tuo nykypäivän tanssijaa. Pääasia, että Maijalla on nyt hauskaa!


Aitomies 2005-12-18 7:41 =>
 

Hyvät aloitukset keskusteluun Humppis ja Kaminiitto:

( Humppis 2005-12-17 10:54)

Koska me ihmiset olemme osa tätä havaitsemaamme universumia, emme kykene muita vaihtoehtoja hahmottamaan.

Miellän asian samoin. Meillä yksilöillä on myös siihen erilaiset mahdollisuudet. Siksi vieläkin enemmän voi ihailla heitä, joilla ei ollut meidän ajan kokonaistietomäärää apuna ja pystyivät silti sitä rajallista tietoa meille tuottamaan.

...universumeita on ääretön määrä. Niitä syntyy ja kuolee koko ajan (ja aika siinä mukana myös alkaa ja loppuu niiden osalta). Tuossa tapauksessa kaikki on mahdollista, eikä ihmisen mielikuvitus riitä sen ymmärtämiseen.

Nykytietoon perustuvasti uskon samoin. Nyt on vain meidän omat mahdollisuudet kyseessä.

( Kaminiitto 2005-12-17 13:13)

Onko yo. lainaus se, minkä ympärille tätä listaa viritetään? Tv-lainaus oli ihan mukavaa luettavaa, mutta minulle ei auennut, miten se liittyy yo. otsakkeen, elleivät ko. herrat olleet esimerkkinä siitä, etteivät usko vaan ottavat itse selvää.

Sekä - että: Meille kaikille on oma identiteetti se syvin päämäärämme (käsitykseni). Siihen kuuluu mahdollisen ymmärryksemme antama käsitys "maailman kuvasta". Tämä palsta on minulle henkilökohaisesti (nyt) antoisin paikka kehittää ja tuoda esiin oma mallini siitä . Ne herrat ovat esimerkkejä, ettemme saa sokeasti uskoa ja luottaa mihinkään irrationaaliseen (järjenvastaiseen) uskoon tai "tietoon".

Ymmärrettiin, että uskonto on äärimmäisen tärkeä väline ihmisten hallitsemiseen...

Em. johtunee siitä, että ihminen oppi, ettei yksin saanut metästettyä riistaa tehokkaasti. Ryhmässä opittiin toimimaan parhaimman metsästäjän johtamana - se oli turvallisinta ja tehokasta. Joukossa eläminen oli turvallisuuskysymys josta seurasi muut sosiaalistumisen seuraukset - niin hyvässä kuin pahassa.

Kun ihminen tätä menoa muutaman sadan vuoden päästä on tuhonnut kaiken elollisen maapallolta, alkaa uusi kehitysvaihe ja 500 miljoonan vuoden päästä taas täällä ihmetellään kuka maailman on luonut.

Ei ole todennäköistä, että kaltaistamme elämää enää syntyisi uudelleen sinä aikana.

Uskon perusolemukseen mielestäni kuuluu, ettei sitä tarvitse eikä voi todistella. Sitä en vain jaksa ymmärtää, miksi kuitenkin omaa uskoa todistellaan ja joskus aika kiivaastikin

Kehittyneemmät ihmiset perustelevat uskonsa loogisesti. He eivät toimi pelkästään uskomusten pohjalta, koska siitä aiheutuisi syviä ristiriitoja toisten ryhmien (kansojen - kulttuurien) kanssa, eikä kehittyneempi eläminen ( yhteistyö - kaupankäyminen ) olisi mahdollista. Oman uskon todistelu saattaa yksinkertaiseseti olla seuraus siitä, että usko ei vain ole tarpeeksi vahva tai se ei ole em. mukaisesti loogista.


Andreas pks 2005-12-18 15:30 =>
 

Laitanpa pienen vaatimattoman lusikallisen tähän soppaan, josta en paljoa ymmärrä enkä tiedä rajallisuuteni takia.

Kun aletaan puhua maailmankaikkeuden mustista aukoista niin "aika moni haluaa jutella jo säästä". Se, että mustat aukot ovat vielä melko tuntemattomia ja ilmeisesti imevät "pohjattomaan kitaansa" muuta havaitsemaamme maailmaa. Jaa mitähän siellä sisällä lieneekään ja kuinka laajaa onkaan?? Ainakin muistaakseni siellä on laskennallisesti painavaa tavaraa meidän tyhjää täynnä (laskennallisesti) olevaan maailmaamme verrattuna. Ajatukset alkaa sutia tyhjää helposti :)

Toisiin taivaankappaleisiin pääsemme parhaiten tutustumaan varmaankin vasta, jos ihminen pystyy käsittelemään aikaa niin, että se on mahdollista kunnolla. Avaruusaluksesta loppuu eväät, polttoaineet ja palaajat ovat jo turhan/liian vanhoja takaisin tulleessaan. Tietokoneilla ja aivoilla "riittää raksuteltavaa vielä varsin paljon". Ohessa voi verrytellä aivoja "Kasvihuoneilmiön" torjumiseksi joutessaan.

On mielenkiintoista nähdä millainen on maailmanmeno viimeisissä tansseissame. Siihen saakka ja jatkossakin on turvallista uskoa kukin omalla tavallaan ja selittää maailmakaikkeus oman pään sietokyvyn rajoissa. Meistä kaikista suomalaisista on luterilaisen uskon omaavia hyvin suuri osa. Tietysti on kehittävää mietiskellä jo tutkittua, asettaa kyseenalaiseksi mikä näyttää väärältä ja kehitellä uutta.

Tämä aihe on aika vaikea minulle, mutta luen mielelläni mitä pohditte tässä tiedeaiheisessa keskustelussa. Toivottavasti flunssani paranee tämän viikonlopun jälkeen ja pääsen taas "normaalille peliareenalle ja paremmin kässään" tätä tiedesäiettä.

Hyvää joulunodotusta Andreas pks


Josef 2005-12-18 17:59 =>
 

Yö-/työpöydällani lojuu kerran luettuna joukko mielenkiintoisia kirjoja:

- Kari Enqvist: Olemisen porteilla

- Jim Al-Khalili: Mustia aukkoja, madonreikiä ja aikakoneita

- Brian Greene: Kätketyt ulottuvuudet

Jokainen näistä selittää osaltaan maailman ja tietoisuuden rakennetta herättäen samalla joukon uusia kysymyksiä.

Itse kuvittelen maailman muodostuvan useista ulottuvuuksista niinkuin nykyiset kaikenteoriat (säieteoriat ja M-teoria) kertovat, mutta kuitenkin niin, että kaikki on kuvittelun/ajattelun synnyttämää. Mielikuvituksella voidaan rakentaa maailmoja siinä kuin käsillä taloja. Tarvitaan vain riittävän vahva mielikuvitus.


Humppis 2005-12-18 18:54 =>
 

Juuri noita Josefin pöydällä olevia en ole tullut lukeneeksi, mutta kymmeniä samoja aihepiirejä käsitteleviä kyllä.

Oikeastaan vain kohtalaisen ja lievän välillä liikkunut kiinnostukseni astronomian kautta erilaisiin maailmankaikkeuden rakenteiden selityksiin alkoi kasvaa jopa tähtitieteellisiin mittoihin, kun tutustuin parisenkymmentä vuotta sitten Hawkingin ensimmäiseen Ajan lyhyeen historiaan. Toinenhan taisi ilmestyä ihan tämän vuosituhannen alussa.

Siinä välissä upposin ja melkein hukuinkin aihetta käsittelevään tieteelliseen materiaaliin.

Välilä jo huolestuin havaitessani, miten lähelle ski-fiä mentiin. Tosin moni tieteiskirjailija onkin porvarillisen ammattinsa kautta tiiviisti yhteydessä tähtitieteeseen, fysiikkaan ja matematiikkaan. Nuohan yhdistyvät ääripäissä yhdeksi ja samaksi.

Mielikuvitusmaailmat kuuluivat kauan vain sinne viihdekirjallisuuden puolelle. Tosin kuviakin oli mukava katsella, sillä mm. Moebius ja kumppanit tukivat mielikuvitusta taiturimaisesti piirroksillaan.

Nyt nuo säieteoriat ja muut maailmankaikkeuden selitysmallit kuitenkin perustuvat tukevasti matematiikkaan


4711 2005-12-18 22:44 =>
 

Lähtökohta on - ei ole mitään olemassa.

Mitä tarkoitat tällä lähtökohdalla käytännössä - vaikka nyt fysiikan termein?

Miten ymmärrät informaation?

Entä tämän?:

Olipa impi, ilman tyttö,/kave luonnotar korea./Piti viikoista pyhyyttä,/iän kaiken impeyttä/ilman pitkillä pihoilla,/tasaisilla tanterilla. (Mytologiaeepoksen Uuden laulun Kalevalan 1. laulun alku).


Aitomies 2005-12-19 11:20 =>
 

Pisteiden välissä... (4711 2005-12-18 22:44)

Lähtökohta on - ei ole mitään olemassa.

Mitä tarkoitat tällä lähtökohdalla käytännössä - vaikka nyt fysiikan termein?

Se on juuri se - ei ole mitään olemassa, ei edes sitä jumalaa, (j... pinellä alkukirjaimella)ja se on looginen lähtökohta. Siitä lähdetään rakentamaan peruslogiikan avulla "luomiskertomusta" uusiksi.

Miten ymmärrät informaation?

Nyt määrittelen sen näin: Informaatio on lähtökohdaltaan identien kyky välittää tunnistustieto toiselta identipisteeltä toiselle. (Kun kehittelemme kaikenteorian selitystä, voi määritelmä vielä tarkentua)

Entä tämän?:

Olipa impi, ilman tyttö,/kave luonnotar korea./Piti viikoista pyhyyttä,/iän kaiken impeyttä/ilman pitkillä pihoilla,/tasaisilla tanterilla. (Mytologiaeepoksen Uuden laulun Kalevalan 1. laulun alku).

Rönsyilyn välttämiseksi minun ei pitäisi vastailla mihinkään asiaan liittymättömiin kysymyksiin, mutta kun Sinä 4711 olet sen tekijä, vastaan kuitenkin näin (ehkä toisin kuin odotat):

Korketasoista kansan runous/laulu taidetta, joka antaa lukijoille, kuulijoille ja tutkijoille korkeatasoista sisältöä (identiteetin osa-alue).

Aitomies


4711 2005-12-19 11:42 =>
 

Se on juuri se - ei ole mitään olemassa, ei edes sitä jumalaa, (j... pinellä alkukirjaimella)ja se on looginen lähtökohta. Siitä lähdetään rakentamaan peruslogiikan avulla "luomiskertomusta" uusiksi.

Minusta on tosi kummaa, että sinunlaisesi mies asettaa pisteet nykysuomenkielisen sanan alku- ja loppukirjaimen väliin. Jumal on vanhimpia suomalaisia sanoja, mutta mitä se on tarkoittanut ennen nykymerkitystään? Jotakin aivan muuta kuin luterilaiset sen nyt käsittävät.

Sille "ei mitään" pitäisi olla jokin määrite, muutoinhan ei ole mitään yhteismitallisia käsitteitä mahdollista rakentaa.

Nyt määrittelen sen näin: Informaatio on lähtökohdaltaan identien kyky välittää tunnistustieto toiselta identipisteeltä toiselle.

Olen lähinnä zeilingeristi http://www.physics.helsinki.fi/~kasuomin/Project/Kvantti.html,

ja USKON, että tieteet vielä todistavat informaatiolle aivan toisenlaisen merkityksen kuin "välittää tunnistustieto identiltä identille" (ja entä, jos identi= ei mitään?)

Korketasoista kansan runous/laulu taidetta, joka antaa lukijoille, kuulijoille ja tutkijoille korkeatasoista sisältöä (identiteetin osa-alue).

Taidetta on minun käsitykseni mukaan kahdenlaista: toisen lajin tarkoitus on vain oman egon kohottaminen, toisen inspiraation välittäminen, oman egon kustannuksellakin. Suomalaisen mytologian historiassa on kyse tuosta jälkimmäisestä: inspiraatiosta (- Elias Lönnrot - Eino Leino - Seppo Huunonen). Tuon inspiraatiotehtävän "uhri" on se, että kukaan ei ole elinaikanaan profeetta omalla maallaan.


Aitomies 2005-12-19 12:10 =>
 

Tervetuloa listalle, Andreas pks, Josef ja (kommentit: 4711)

Laitan näkyville pienen tarkennuksen 4711 tekemään kysymykseen liityen:

Pisteiden välissä... (4711 2005-12-18 22:44)

Lähtökohta on - ei ole mitään olemassa.

Mitä tarkoitat tällä lähtökohdalla käytännössä - vaikka nyt fysiikan termein?

Se on juuri se - ei ole mitään olemassa, ei edes sitä jumalaa, (j... pinellä alkukirjaimella)ja se on looginen lähtökohta. Siitä lähdetään rakentamaan peruslogiikan avulla "luomiskertomusta" uusiksi.

Miten ymmärrät informaation?

Nyt määrittelen sen näin: Informaatio on lähtökohdaltaan identien kyky välittää tunnistustieto toiselta identipisteeltä toiselle. (Kun kehittelemme kaikenteorian selitystä, voi määritelmä vielä tarkentua)


Aitomies 2005-12-19 13:13 =>
 

Pisteiden välissä... (4711 2005-12-19 11:42)

ja USKON, että tieteet vielä todistavat informaatiolle aivan toisenlaisen merkityksen kuin "välittää tunnistustieto identiltä identille" (ja entä, jos identi= ei mitään?)

Jos jostakin olen VARMA - ainakin nyt - kuten ne HERRAT joita pidän ihanteenani ovat olleet omista teorioistaan - että Identi on kaiken olevan pienin yksikkö, jonka ilmentymien havaittavissa oleva joukko on esim. kvantit tai alkeishiukkaset. Sinun Kalevala aiheisen juttuun vastaamisessa tein virheen - minun ei olisi pitänyt vastata. Laitoinhan, etten vastaa odotuksesi mukaan. Lähden aina kaikessa identiteetin lähtökohdista.
Jatkan listalla aiheesta - niin kauan kun se on mahdollista. Olen lukenut myös kvanttimekaniikkaan liittyviä tekstejä. Jo nyt olen saanut paljon sisältöä - kävi kuinka tahansa muuten!
En harrasta saivartelua!

Aitomies


4711 2005-12-19 14:42 =>
 

Anteeksi, minulla ei ole ollut aikaa perehtyä indenti-ideaasi, joten puhumme varmaan ristiin.

Identi on kaiken olevan pienin yksikkö, jonka ilmentymien havaittavissa oleva joukko on esim. kvantit tai alkeishiukkaset.

Mihin tässä sijoittuvat Higgsin hiukkaet?

Higgsin bosonin etsintä on nykyisen hiukkasfysiikan suurimpia haasteita (Cern 2007). Jos onnistuttaisiin löytämään yksi higgsin bosoni jonka massa on alle TeV:n, se tekisi hikkasfysiikasta matemaattisesti yhtenäisen. Tämä ei olisi kuitenkaan riittävä tulos, sillä se ei selittäisi massan syntymistä. Se ei teknisistä syistä olisi kovin tyydyttävä tulos myöskään kaiken teorian kannalta.

Tästä johtuen suurin osa fyysikoista uskoo, että yhden hiukkasen sijasta tullaan löytämään kokonaan uusi dynamiikka, kun liikutaan TeV:n massoissa.

En harrasta saivartelua!

Minä valitettavasti harrastan, ja tämä selittää, miksi harrastan lisäksi numerologiaa - hih!

You've got a very experiential way of learning and a strong mathematical mind. You're able to whittle even the most complex situation down to comprehensible component parts. In short, you have mastered the art and science of precision. That's what makes you a Precision Processor.

For you, life is a series of equations. Your brain is naturally predisposed to intense mathematical acuity, and your understanding of numerical problems is unparalleled. It's second nature for you to cut to the heart of an issue, so that you can discover quick solutions to problems while others get bogged down in unnecessary details. One Precision Processor that comes to mind is the Greek philosopher-mathematician, Pythagoras. Pythagoras had a mind for numbers and, as such, could come up with previously unknown theories like his method for calculating the sides of a right triangle (a2+b2=c2). You too, can use numbers to translate aspects of the world around you — something that doesn't come easily to everyone. Your quick mathematical mind will allow you to communicate a variety of ideas to other people, so don't keep it to yourself.

Precision Processors can apply their mathematical skills to any situation involving numbers. That's a talent that will come in handy for everything from the workplace to splitting a bill 12 ways to converting foreign currency in your head. Others often look to you to do the math and luckily, you're well equipped.


Duurin Kauppa 2005-12-19 15:05 =>
 

"me tanssimme piirissä ja oletamme ja keskellä seisoo totuus, joka tietää": tai jotenkin noin se lausahdus meni. "Miksi etsiä ulkoa sitä, joka löytyy sisältäpäin ?". Me todella näemme vain noin 380 - 760 nm välillä olevia aallonpituuksia, ja sanomme: "Seeing is Believing" ?


Humppis 2005-12-19 15:17 =>
 

Bosonien metsästys saatta olla parempi idea kuin aikanaan länttä valloitettaessa käynnistetty biisonin metsästys, jolla pyrittiinkin vain intiaanien saattamiseen sukupuutton.

Jotta ei liian valoisia joulufiiliksiä kenellekään tulisi, muistutettakoon siitä, että ihmiskunnan nykyisin käytössä olevin välinein voidaan havaita (vaikka etäisyyksien vaikutustakaan ei otettaisi huomioon) ainoastaan mitättömän pieni osa maailmankaikkeutemme muodostavista elementeistä.

Olikohan jotenkin niin lukemat, että 65% tavarasta on ns. pimeää energiaa -ei siis materiaa lainkaan, ja 30% pimeää ainetta (onkohan musta pörssi ollut asialla?), jonka olemassaolo voidaan päätellä ainoastaan muutoksista painovoimakentissä. Vain vaivaiset 5% on meidän vempaimillamme näkyviin saatettavissa tai (pienen pieni osa siitä) peräti ihan nähtävissäkin.

Pimeyttä siis piisaa.

Kommentit: [Duurin Kauppa]


4711 2005-12-19 17:01 =>
 

Duurille: Puhut asiaa. Varsinkin, kun se, mitä tuo Aitomies etsii, on kaikkialla ja kaikessa - niin pimeä kuin näkyvä. Pimeää on valitettavasti paljon enemmän.


Duurin Kauppa 2005-12-19 17:40 =>
 

Joo. Jos etsit pimeää, niin löydät pimeää ja jos etsit valoa, löydät valoa. Elämän laki vain on sellainen, niin yksinkertainen.


Aitomies 2005-12-20 10:20 =>
 

Helpotan tehtäväämme. Kun jatkamme avaamallamme 'tiellä', voimme unohtaa nyt kaiken epäoleellisen.
Muistattehan janan? Sen voi jakaa loogisesti määräpisteisiin - aina loputtomasti ja ottaa sieltä 'jostakin' uudet kaksi pistettä - ja sinnekin voimme laittaa loputtoman määrän tutkimuksia ja tietoa - aina tohtorin väitöskirjoja myöten - ja aina vain loputtomasti. Eli se ei ole oikea ratkaisu. On turvauduttava logiikan tarjoamasti tähän 'alkujanan' kahteen äärimmäiseen pisteeseen - oletustilaan, jossa ei ole mitään muuta.
Se olemattoman tilan määritelmä: Olematon / tyhjä tila on täysin vailla mitään olevaista ( tämä on vain loogisen peruslähtökohdan ajatus - siinä ei ole edes niitä janan pisteitä - ei myöskään jumalaa ). Jos teille on vaikea mieltää tätä olemattomuuden ajatusta, en ole yllättynyt. Minulta meni juuri siinä ajatuksen saattamisessa kehäpäättelystä loogiseen ratkaisuun suurin osa elämääni. Minä olin sen 'sosioosiloukun'- paradoksin vanki kuten monet muutkin, että järki ei hyväksy ajatusta - kun käsitämme että kaikella pitäisi olla alku ja loppu; emmekä voi ymmärtää olemassaoloamme, vaan toiset ottavat uskon avuksi - että on Jumala, joka on kaiken luonut - on kaiken olevan ylläpitäjä ja voima - ja toiset taas uskovat, että kaikki oleva on ikuista - ei ole alkua eikä loppua muuten kuin juuri 'alkuräjähdystä' seuraava maailmankaikkeuden laajeneminen, jossa-jossakin muodostuu ymmärtämämme materiaalinen ja energinen (henkinen) mahdollisuus elämän (käsittämässämme muodossa )muodostumiseen. Ja sitä seuraisi joko loputon kaikkeuden laajentuminen tai sitten uusi puristuminen singulariteetiksi - äärettömän painavaksi ja -pieneksi pisteeksi; josta taas seuraisi uusi jakso jne.

Siis - unohtakaamme joksikin aikaa 'liika tieto'. Otamme käyttöön pelkän logiikan ja ihan perustiedon, jota olemme käyttäneet päivittäin. Ratkaisu alun ja lopun paradoksiin on loogisesti yksinkertainen. Se oli oikeastaan viimeisen esteen murtaminen omalle kaikenteorialleni
Mallini on mullistava - jopa järkyttävä! MITEN KYKENEN VÄLITTÄMÄÄN SEN TOISILLE!!!??? Minun pitäisi saada siirtymään teidät omalle ajattelutasolleni. Siinä on ymmärrettävä ne aiemmin esille ottamani suggestoosi ja sosioosi määritelmät - niiden voimien voittaminen, että voisimme kaikki nähdä mistä on kysymys. Joudumme laittamaan lähes kaiken aiemman tiedon siltäosin uuteen muokkaukseen - kestämmekö kaiken sen? Joudunko mahdollisesti kokemaan, että se olen minä, jonka ajatukset ovat vääristyneet niiden esittämieni - suggestoosin ja sosioosin voimasta; minä olen peloissani - joudun myöntämään tässä kohdin epävarmuuteni - EN TIEDÄ SITÄ VIELÄ! Uskallanko ottaa riskin? Siitäkään en ole varma - saatan lopettaa kaiken kirjoittamisen kun en jaksa enempää.

Hyvät palstalaiset: Tarvitsen teidän apuanne ja rohkeuttanne asian pitämiseksi koossa! Jatkan seuraavaksi osaltani sen alku - loppu paradoksin ajatuksesta.

Aitomies


Humppis 2005-12-20 10:46 =>
 

Tuon kaiken uusiksi laittamisen pakon joutuu jokseenkin jokainen elämänsä aikana kokemaan. Mittakaavat saattavat olla suunnatoman erilaiset, mutta subjektiivisten olentojen omissa mielenmaailmoissa ne kuitenkin ovat aina suuria.

Apua tai neuvoa en pysty antamaan, mutta jotenkin arkipäivään sovitettavuutta tuon tällä:

Itse olin noita asioita pohdiskellut jo ainakin oppikoulun alaluokilta asti saamatta muuta apua siihen kuin uskonnon opettajinamme toimineiden pappien epätyydyttävät selitykset. Ne toimivatkin omaa tarkoitustaan vastaan: Minusta tuli ateisti 15-vuotiaana.

Aivan odottamattomalta taholta, tuon edellä kertomani huomioiden, sain kuitenkin jotakin oivallukseen kannustavaa muutamaa vuotta myöhemmin, kun olin 18-vuotiaana Rajakoulussa Lohjalla (Kyllä, siellä se toimi 60-luvulla).

Siellä nimittäin opetti meitä rajamiestaitojen opettajina toimivien sotilaiden lisäksi kirjava joukko muitakin kuin sotilaita. Matematiikkaa ja jokseenkin kaikkea siihen vähänkin liitettävissä olevaa meille valotti pappi.

Hän selitti silloin varsin uusina asioina ainakin minulle ja useimmille muillekin oppilaille mm. epäeuklidista matematiikkaa ja Einseinin teorioita (rajavartijoille!

Sen kesän aikana minulle syntyi pohja, jolta sain tukea ryhtyessäni rakentamaan tietoisuuttani noissa alkuun aivan sietämättömän hankasti käsitettävistä asioista. Pää oli seota monta kertaa (ehkä sekosikin).


4711 2005-12-20 11:06 =>
 

voimme unohtaa nyt kaiken epäoleellisen.

Kysymyksessäsi tulemme väkisin siihen tosiasiaan, että eri ihmisillä on erilaiset tarpeet ja erilainen kokemus siitä, mikä on oleellista. Äärettömän harvat pystyvät tekemään sellaista, mikä ei ole heidän mielestään jollakin perusteella oleellista eli olevaa eli tarpeellista.

Muistattehan janan?

Jana liittyy aikaan. Haluatko siis ulotteisuutta vai ajattomuutta vai mitä?

tähän 'alkujanan' kahteen äärimmäiseen pisteeseen - oletustilaan, jossa ei ole mitään muuta.

Älä nyt sekoita enää janaa eli aikaa tähän, missä ei ole mitään!

Minä olin sen 'sosioosiloukun'- paradoksin vanki kuten monet muutkin, että järki ei hyväksy ajatusta - kun käsitämme että kaikella pitäisi olla alku ja loppu

Kaikki me joudumme työstämään oman käsityksemme siitä, mitä emme tiedä ja mistä emme ymmärrä. Minun "maailmassani" ei ole alkua eikä loppua, vain äärettomyydet. Minulle se on itsestäänselvää. Tanssillakaan ei ole alkua tai loppua; tanssi on ikuista ja elää nyt muun muassa minussa.

Mallini on mullistava - jopa järkyttävä! MITEN KYKENEN VÄLITTÄMÄÄN SEN TOISILLE!!!???

Sano se! Minulle siitä ei ole piirtynyt minkäänlaista kuvaa. Mutta voiko "olemattomasta" piirtyä minkäänlaista "kuvaa" ihmisen "näkökyvyllä"? Miten "piirrät" oman mielikuvituksesi tuottamat käsitteesi meille? (Mielikuvitus on tässä positiivinen määre, siis se, mikä on välttämätön luovuudelle)

Joudumme laittamaan lähes kaiken aiemman tiedon siltäosin uuteen muokkaukseen - kestämmekö kaiken sen? jne.

En ymmärrä, mitä pelkäämistä on siinä, että tieto joutuu uuteen muokkaukseen. Niinhän tässä pitäisi juuri näinä aikoina tapahtua lähes kaikelle tiedolle! Tieto yksin ei riitä, vaan tiedolle pitää syntyä myös merkitys.

Uskallanko ottaa riskin? Siitäkään en ole varma - saatan lopettaa kaiken kirjoittamisen kun en jaksa enempää.

Et ota mitään riskiä muuta kuin sen, että aihe ei varsinaisesti kuulu tanssi.netin maailmaan. Maailmassa on yli kuusi miljardia maailmankuvaa. Harvat pystyvät todistamaan luonnontieteellisesti omansa. Minulle tosin on syntynyt kuva, että haluaisit samalla perustaa oman tieteenhaaran. Mikä se olisi?


Twototango 2005-12-20 13:13 =>
 

En juurikaan ymmärrä mistä tässä puhutaan, mutta vastaan silti. Asiahan on nimittäin yhtä simppeli kuin foxtrot pimenevässä syysillassa. Nimittäin kaikki on olemassa vain siksi, että on olemassa kokija. Jos ei ole tuota kokijaa, mitään ei ole olemassa.

Esimerkki. Australia on olemassa vain, koska minä olen sen olemassaoloa todentamassa. Se on olemassa itse asiassa minun mielessäni. Joku voi kysyä, eikö se ole olemassa senkin jälkeen, jos minä kokijana lakkaan olemasta. Ei sitä ole olemassa enää. Minulle.

Voidaan tietysti ajatella, että Australia, tuo ihanainen manteretta muistuttava möhkäle, on olemassa minun, kokijan jälkeenkin. Senhän voi havainnoida joku muu. Hmm. Kukas tällä hetkellä todentaa sen asian, että Australian olemassa oloa on todentamassa joku muu, jos minä lakkaan olemasta. Yllätys, yllätys. Sen totean minä, tässä ja nyt.

Tästä tulee mieleeni Raamatun lause: "te olette jumalia". Voidaan näin ajatella, että itse asiassa ihminen tai mikä tahansa muu luo koko ajan havainnoillaan maailmaa, luoden sille olemassaolon. Ehkä Jumala ei olekaan mikään höppänä ukko pilven reunalla. Ehkä jumaluus löytyy paljon lähempää. Olen osa sitä.

Ehkä siis ratkaisun avaimet universumin ja kaiken olevaisen olemassa oloon löytyykin hyvin läheltä. Minusta. Tunne itsesi ja opit tuntemaan maailman ja jumalat.

Hyvin olemassaolevaa joulua kaikille toivottaa

Twototango


Murphy 2005-12-20 15:33 =>
 

Kryptistä juttua -sanon vaan.

Sama asia kun joku väittäisi että hän on kehittänyt tunnelmamittarin. Heppu kiertäisi tanssilavoja ja aina ilmoittaisi tanssitunnelmamittarin tulokset jälkikäteen internetissä. Mittari ilmoittaisi absoluuttisen lukeman, ei mitään henkilökohtaista tunnelma-arvoa. Ne lukemat olisivat juuri niin oikein kuin lukijat niihin uskoisivatkin.


Aitomies 2005-12-23 15:12 =>
 

Viimeksi mielenkiintoista palautetta ja suhtautumista. Erityisesti annan arvoa Humppikselle "Rajakoulusta".

---

Muistattehan janan?

4711 2005-12-20 11:06

Jana liittyy aikaan. Haluatko siis ulotteisuutta vai ajattomuutta vai mitä?

...tähän 'alkujanan' kahteen äärimmäiseen pisteeseen - oletustilaan, jossa ei ole mitään muuta.

Älä nyt sekoita enää janaa eli aikaa tähän, missä ei ole mitään!

Miksi 4711??????

JANA, kahden pisteen rajoittama suoran osa.(tarkka matematiikan - logiikan määritelmä )

Jatkan aiheesta myöhemmin? Jos joku tahtoo kirjoittaa jatkoa, luen mielelläni!

Edellä laittamani tyhjätila on vain loogisen lähtötilan oletettu (kuviteltu) 'tilanne'! Eli jatkan sitten myöhemmin!

Hyvää Joulua kaikille!


Tanssiikanssa 2005-12-23 7:31 =>
 

Spinoza ajatteli Jumala=Luonto ja hänet erotettiin synagoogasta. Mitään ei ole olemassa. En ymmärrä kuinka voimme vaihtaa ajatuksia toistemme kanssa ilman tajuntaa. Tajunnalla ymmärrän ihmisen kokemisen kokonaisuutta. Kieltämällä tajuntani olemassaolon teen sen tajuntani avulla.


Aitomies 2005-12-26 10:15 =>
 

Tanssiikanssa (yllä)

... Mitään ei ole olemassa. En ymmärrä kuinka voimme vaihtaa ajatuksia toistemme kanssa ilman tajuntaa. Tajunnalla ymmärrän ihmisen kokemisen kokonaisuutta. Kieltämällä tajuntani olemassaolon teen sen tajuntani avulla.

Hyvä Tanssiikanssa! Älä anna - Mitään ei ole olemassa - ilmaisun häiritä itseäsi. Em. on vain loogisen päättelyn keino (alkutilanteelle), jolla olen voinut päästä kehäajattelusta paradoksin ratkaisuun. Olet aivan oikessa ylläolevissa ajatuksissasi.


Aitomies 2005-12-29 10:59 =>
 

Selasin juuri Tiedelehden keskustelupalstaa, jossa käsiteltiin alkutilannetta: singulariteetista, mustista aukoista, alkeishiukkasista, gravitaatiosta jne. Se keskenkasvuisten ihmisten kielenkäyttö rajaa minut täysin pois ko. keskusteluista, joten - jos vain voin jatkaa tällä palstalla sivistyneiden ihmisten parissa - teen sen.

Huomautan vielä, että yritän omalta osaltani olla niin objektiivinen kuin mahdollista. Meidän tulee muistaa, että on harkittava mitä esittää.

Nämä kaikki tekstit ovat myös tulevaisuudessa nähtävänä. Esim. 20... 200 vuoden kuluttua joku saattaa tehdä vaikka väitöskirjan siitä, miten tanssinetin keskustelupalsta ratkaisevasti auttoi Identi-teorian kehittymistä, tai - miten 'Aitomiehen' suggestoosi- ja sosioosi teoriat olivat mahdollistaneet uuden tieteenalueen, ja uudenlaisen kaikenteorian syntymisen. (Älkää ottako liian vakavasti :))

Jatkan jos sallitaan? Kirjoitellaan - tanssimisen ja muun tärkeän 'väliajalla'!

Löysin pisteiden väliltä googlaamalla linkin:

http://www.math.jyu.fi/~vmho/geo/1/node6.html

( Kannattanee lukea; itse en pysty vielä sisäistämään korkeampaa matematiikkaa enkä -logiikkaa )
Saattaa olla etten voi hyödyntää em. linkin tietoja laajemmin, koska sellaiset pitkälle menevät tiedot ovat samalla juuri niitä 'sosioosiloukkuja' jotka aiheuttavat ajatuksien lukkiutumisen pyörimään jollakin rajoitetummalla alueella, eikä intuitiivinen ja luova ajattelu/näkeminen silloin luonnistu laajemmin. Olisi saatava tiimi kehittämään aiheitani.
Yritän esittää osaltani sellaista 'intuition' ja peruslogiikan 'tuotetta', mitä aivoni tuottavat.


Poistettu Ao henkilön pyynnöstä...



Aitomies 2005-12-31 10:06 =>
 

Veskun ylläolevaan liittyen - laitan tekstin joka oli vuosia sitten maksettuna ilmoituksena (KySa n.10x10cm tilaan puristettuna - 2568,60mk) vaikka oli pääsiäisen läheisyys, he eivät sitä aiemmin julkaisseet.
Se siitä foorumien etsinnästä esimerkkinä! Olisin silloin kirjoittanut useamman osan, jossa olisi enemmän käsitelty elämän aiheita.
Älkää ottako uskon asiaa kokonaisuudessaan kirjaimellisesti - lukekaa myös rivien välit! (kirjoitus on lyhennetty alkuperäisestä tähän 10x10cm julkaisutilaan )
Kiitos tanssinetille (Matille) - teille kaikille, että olen saanut tuoda asiaa esiin.

Hyvää vuoden vaihdetta kaikille - ja hyvää tulevaa vuotta! Vaihdetaan vuosi tanssien!

"Kaikki tiet vievät Roomaan"

Eo.aforismi on vertauksena asiayhteyksien alkulähteestä, josta suoraan aiheeseen. Joskus lehtiä lukiessa tuskastuu, miksi ei kirjoiteta enemmän elämän todellisesta sisällöstä? Ihmiset joutuvat taistelemaan perustarpeidensa tyydyttämisestä. Kaikilla ei ole aikaa ja voimia varsinaisten sosiaalisten tarpeiden tyydyttämiselle. Meillä on kuitenkin monia tarpeita ja erittelen oman käsitykseni niistä. ( Sinun ei tarvitse olla samaa mieltä)
Uskon - on olemassa absoluuttinen ikuinen voima, josta emme paljon ymmärrä, mutta sen voiman vaikutuksen koemme elämän monimuotoisuudessa.
Omaksumani teorian mukaan on oltava tarve olla jotakin olemassa!
Olemassaolon tarve ilmenee ( Luojan) kykynä synnyttää uusia mahdollisuuksia ja uusia muotoja - Jumalan tarpeena!
Mahdollisuus on rajaton ja ajaton ja ilmenee meidän olemassaolonamme - identiteetillä, että minä olen minä ja Sinä olet sinä. Identiteetin - minuuden saamme moninaisten vuorovaikutusten avulla, kokeminamme tunteina ja tarpeina.
Kuka tai mikä olen, mistä tulen, minne menen - jos aion sitä selvittää - kaikki tiet alkavat "Roomasta".
Identiteetti - tietoisuus, mahdollisuus, on itsensä tarve - ihmisen näkökulmasta.
Abraham Maslow tutki tieteen ja luovan ihmisen itsetoteutusta. Hän kehitti biologisten ja psykologisten tarpeiden motivaatiohierarkian, jossa alinpana ovat elämän kannalta tärkeinpinä fysiologiset ja turvallisuuden tarpeet. Kun em. tarpeet ovat tyydytetyt, vasta sitten tulevat sosiaaliset tarpeet, kuten yhteenkuuluvuuden tarve jne. Hierarkiassa ylinpänä on hänen mukaansa arvostuksen- ja itsensä toteuttamisen tarpeet, joiden merkitys kasvoi sitä mukaa kun alenpien tarpeiden tyydytys oli turvattu.
Koska itse olen voinut omaksua vapaasti tietoa, niin käsittelen sitä omien tarpeitteni mukaisesti nyt niin. Käsitän korkeimmaksi tarpeeksi, tarpeen identiteettiin, jota tarvetta kaikki muut tarpeet palvelevat - 'Rooman tie'.
Tiellä kulkiessa on esteitä, joista kertyvän tiedon ja kokemusten perusteella löydämme myös keinon siirtää matkaohjeita läheisillemme ja kanssakulkijoille. Esteitä emme aina pysty ennakoimaan. Meillä on oma matkareitti, jota kulkien saa parhaat kokemukset. Saamme kokea tunteita - iloa, onnea, läheisyyttä, onnistumista ja hyväksytyksi tulemista. Saa rakkautta ja saa rakastaa. Vaikka tiemme olisi täsmälleen oikea, joudumme kuitenkin kokemaan ( aiheutamme sitä myös itse ) kärsimystä ja tuskaa, surua ja murhetta - hyvin paljon epäonnistumisia ja pettymyksiä.

Korkein identiteetin etsijä on antanut meille käyttöön myös rinnakkaisen tien, jota emme pysty näkemään emmekä edes mitenkään ymmärtämään. Sen tien voi vain tuntea ajatuksissaan hiljentyen. Se tie on oikotie, jolla ei totutut mutkat ja esteet merkitse mitään. Riippumatta todellisesta tiedosta, on käytössämme veto-oikeus - oikeus siirtyä mielessämme hiljentyen uskon tielle. Myös usko - ilman kosketusta tavanomaisen tiemme kanssa antaa meille identiteetin- ja varmuuden tunteen, että kulkemamme tie on oikea. Tien ensimmäinen kulkija sanoi: " minä olen tie - totuus ja elämä, seuratkaa minua!"

Vaikeuksiemme suurinpia syitä on, että yritämme saada enemmän kuin osamme on - ja yritämme estää toisia saamasta sitä mikä heidän osansa on!

Seppo Katjo


Aitomies 2006-01-01 10:58 =>
 

( Aiemmin ) 4711 2005-12-20 11:06

Maailmassa on yli kuusi miljardia maailmankuvaa. Harvat pystyvät todistamaan luonnontieteellisesti omansa. Minulle tosin on syntynyt kuva, että haluaisit samalla perustaa oman tieteenhaaran. Mikä se olisi?

Maailmassa on n. 6,5 miljardia ihmistä. Suurimmalla osalla se maailmankuva valitettavasti on erittäin rajoittunut ja vääristynyt - mutta maailmankuva on useimmilla kuitenkin. Valitettavaa on se, että korkeimmiksi arvostetut tiedot ja 'arvot' ovat usein ristiriitaisia toistensa kanssa. Maailmalla on jatkuvia selkkauksia - etenkin ihmisten / yhteisöjen välillä, jotka eivät voi kommunikoida objektiivisesti, vaan toimivat impulsiivisesti uskomusten perusteella. Tieteen tehtävä on poistaa ko. kaltaisia ongelmia - lisätä vaihtoehtoja toimia luovasti; toimia tiedollisen elämän kehittäjänä ja ymmärtäjänä - loogisena työkaluna - sisällön antajana elämässämme.

...haluaisit samalla perustaa oman tieteenhaaran. Mikä se olisi?

Olen aiemmin tuonut esiin suggestoosin ja sosioosin. Ne kuuluvat kuitenkin psykologian ja sosiologian piiriin (oma käsitykseni ) Uskon nykyisten tietojeni perusteella, että tulevaisuudessa joudutaan tieteetkin muokkaamaan ja järjestelemään uudelleen. Uskon että nyt nimeämäni tieteen alue tulee tulevaisuuteen:

IDENTILOGIA

Olen myös täysin VARMA siitä, että näitä rivejä luetaan vielä satojen vuosien kuluttuakin!

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Seppo Katjo


Kaminiitto 2006-01-01 14:49 =>
 

Minua puolestaan innostaa se, että muutaman kuukauden kuluttua kukaan ei näitä sanoja lue, vaan niillä on korkeintaan pyyhitty mitä sattuu, tai ne ovat menneet bittien taivaaseen.

Jokainen aikakausi tuo omat uskonsa eli jumalansa. Kun uudet jumalat syrjäyttävät ne, muuttuvat ne kulttuuriksi eli toimimattomiksi jumaliksi. Erimuotoiset puu- ja kivipökkelöt olivat jumalina, kunnes huomattiin, ettei niistä ollut apua, minkä jälkeen niitä ruvettiin sanomaan patsaiksi ja kulttuuri sai näin alkunsa. Luonnonvoimat ja taivaankappaleet toimittivat pitkään jumalien virkaa. Myös kaikki mikä toi ihmisen elämään muutosta, hyötyä, ihastusta tai jotain muuta tuntemusta koettiin asianomaisen jumalan aikaansaannokseksi. Koska vähän joka asialle oli oma jumalansa, niin asiat oli helppo selittää. Antiikin jumalien mallina oli osin ihminen, mutta raamatun mukaan ihminen on jumalan kuva. Katsoessani peiliin en voi kuin todeta, ettei se jumalan kuva niin häävi ole. Huulenheittoon taipuvaisen keisari Tiberiuksen suuhun on viimeisiksi sanoiksi on pantu: "Tunnen tulevani jumalaksi." Keisari kun muuttui kuollessaan jumalaksi, jonka patsasta oli syytä kumartaa syvään, jos aikoi pitää henkikullastaan kiinni.

Jumalat tarvitsivat myös kunnon asunnot, joten niille piti rakentaa temppeleitä ja pyramideja. Samalla hoidettiin työttömyys ja mahdollinen orastava kumouksellinen toiminta pitämällä porukka kasassa näännyttävässä työssä. Samaa periaatetta sovelsivat myös edesmenneet maalliset kuninkaat keskiajan jälkeenkin ylläpitämällä suuria hoveja, joissa koko ylhäisö keskittyi juhlintaan ja oli koko ajan kuninkaan silmälläpidon alla eikä ympäri valtakuntaa juonimassa vallankaappauksia. Kun ruokaa ja vapaa aikaa on liikaa, syntyy kaikenkarvaista ajattelua, joskus hyvääkin mutta enimmäkseen hallitsevan luokan kannalta arveluttavaa. Rahvaalla on aina ollut etäisemmät puhevälit jumalan kanssa kuin hallitsevalla luokalla, jonka jäsenistä jotkut ovat jopa olleet jumalan sijaisina maan päällä.

Aina kun tiede ja teknologia saa kiinni pyhät kirjoitukset ja uskomukset, vanhat jumalat kuolevat ja uudet syntyvät eli maallisella vertauksella - kuningas on kuollut, eläköön kuningas. Tiede ja kehitys tuovat kuitenkin tullessaan uusia tuntemattomuuksia ja tietovaje voidaan sillä hetkellä paikata vain uskomusten ja hypoteesien avulla. Vaikka sananselittäjät, filosofit ja muut konsulentit kuinka rimpuilevat leipänsä vuoksi vastaan, aina tulee uusi profeetta Elias, joka saa rukouksellaan märät puut syttymään ja lahtaa sen kunniaksi pakanoiksi julistamansa papit – vai miten se juttu raamatussa taas menikään.

Mitä vaikeammat ajat sitä lähempänä jumalat ovat olleet ihmistä eli hädässä on huudettu herraa. Sitä kautta on saatu voimaa jatkaa kituuttamista täällä ajassa. Sorrettujen ainoa toivo saada hyvitystä kärsimyksilleen on tuonpuoleinen tuomio sortajille tai muuten hyvin toimeen tuleville. Koston toivossa on moni levollisesti ummistanut lopullisesti silmänsä varmana siitä, että omilla kärsimyksillään hän on saavuttanut ikuisen paikan heti siitä oikealta puolelta, mistä voi tarkkailla syntisten kärvistelyä tulessa.

Ihminen on julistautunut ainoaksi taivaaseen kelpaavaksi eläinlajiksi. Ylösnousemuksessa on syytä huolellisesti tarkkailla, missä kulkee lopullinen raja: kasteessako vai ovatko simpanssit myös mukana vai peräti koko fauna. Jos viime mainittu pätee, niin nykyiseltä ruokapuolelta uhkaa uusi huolenaihe, sillä murhamiesten lukumäärä kasvaa eksponentiaalisesti. Ei ole tässä ajassa syytä murhata ja syödä sellaista, joka sitten ylösnousemuksessa saattaa tulla asiaa moittimaan. Kuinka voin kohdata niiden vasikoitten ja kirjolohien hellän katseen, jotka olen pistänyt poskeeni? Auttaisiko että alkaisin heti kasvissyöjäksi, vai onko kasveilla samat mahdollisuudet kuin eläinkunnalla?

Hitlerin, Stalinin, Mussolinin, Churchillin, Eisenhoverin ja muitten sotapäälliköitten johtamina ihmiskunnasta poistui kymmeniä miljoonia ihmisiä ennenaikaisesta ja suurin osa vastoin tahtoaan. Ihmisten toimenpiteiden vuoksi maapallolta häviää päivittäin kokonaisia eläinlajeja. Jos näitä kahta asiaa vertaa Hänen näkökulmastaan, niin tulee helposti mieleen, että Hänen luomansa koko lajin hävittäminen on isompi rikos kuin jonkin muun lajin hienoinen harventaminen. Linkola ei tietenkään voi olla oikeassa, mutta en tiedä, mikä tässä ajattelussa on pielessä. Parasta siis elää edelleen kuin Ellun kanat, ei pestä hampaita eikä pyyhitä nokkaa.

Kommentit: [Aitomies]


Aitomies 2006-01-07 11:11 =>
 

Tanssi on yksi identiteettimme osatekijöistä - hyvin tärkeä sisällön antaja. Tarvitsemme elääksemme muutakin ... ( minä aiemmin - ja edelleen sitä mieltä )

Kun ihminen tätä menoa muutaman sadan vuoden päästä on tuhonnut kaiken elollisen maapallolta, alkaa uusi kehitysvaihe ja 500 miljoonan vuoden päästä taas täällä ihmetellään kuka maailman on luonut: Mutta haittaako tuo nykypäivän tanssijaa. Pääasia, että Maijalla on nyt hauskaa! ( Kaminiitto aiemmin )

Tiukan objektiivesti kokonaisuutta tarkastellessa - en usko että YLISUBJEKTI olisi tarvinnut niin valtaisaa määrää 'tavaraa' avaruuteen - vain sen takia, että Maijalla ja Matilla tai kenelläkään muulla olisi "hauskaa"! Uskon logiikkaan tiukasti turvaten, että jos Hän olisi todella sellainen kaikkivoipa-kaikkitietävä - ja sellainen joksi ihmisten 'pyhät'( ihmisen omat kirjoittamat ) kirjat hänet uskovat... en löydä sanoja kuvaamaan sitä...voi pyhä yksinkertaisuus...En jatka enempää siitä. Useimmat teistä osaavat kyllä muodostaa kokonaisuuden 'siitä'.
Muistutan, että tarkoitukseni ei ole loukata ketään! Toivottavasti emme tuhoa tätä 'pikkuruisen pisteen' suomaa elämän mahdollisuutta maailmankaikkeudesta pois.
Sillä - meillä on myös mahdollisuus:

Tieteen tehtävä on poistaa ko. kaltaisia ongelmia - lisätä vaihtoehtoja toimia luovasti; toimia tiedollisen elämän kehittäjänä ja ymmärtäjänä - loogisena työkaluna - sisällön antajana elämässämme.

Hiukan subjektiivisuutta osaltani:
Valitettavasti oma uskoni 'tehtäväni' onnistumiseen horjuu! Todennäköisyys, että olisin oikeassa - verrattuna siihen todellisuuteen minkä myös tiedostan kauttanne - on hyvin pieni. Olen hyvilläni että olette antaneet minulle mahdollisuuden tuoda ajatuksiani ( itseäni ) esiin; Tiedän, että on hyvin vaikea ymmärtää näin hajanaisia ja epämääräisiä ajatelmia.

Olen ylpeä siitä, että olen yksi Teistä - tanssinettiläinen!
Vaikka pelkään, että olen itse sen suggestoosien aiheuttaman 'mielen' vanki, yritän vielä jatkaa. Odotan vahvaa - tervettä kritiikkiä jos on aihetta siihen, mutta myös tukea antavaa osallistumista ja palautetta - kuka vain kykenee siihen. Vaikutamme tulevaisuuteen pienelläkin osallistumisella ( tai osallistumattomuudellakin, mutta miten? )!


Aitomies 2006-01-16 7:55 =>
 

Liitän tänne jo toiselle listalle laittamani määritelmän.

Jos voin jatkaa myöhemmin alkuperäisestä aiheesta on määritelmä tärkeä, koska se liittyy kaiken olevaisen ALKUUNPANIJAN identiteettiin, joka on teoriani filosofisen osan perusta.

Uskon - kuten olen jo aiemmin esittänyt - on käytettävävä logiikan tarjoamaa lähtötilannetta - janan kahta alkupistettä apuna kaikenteorian selittämiseksi. Edelleenkin uskon, että tavoitteet joidenkin hiukkasten (Higginsin)löytämiseksi - eivät tule selittäämään 'kaikenteoriaa' !
Olen VARMA siitä, että ratkaisu on enemmänkin FILOSOFINEN! Tulevaisuus todistakoon!

Identiteetin tarpeen määritelmä ( ihmisestä katsottuna - omani ):

Mitä tahansa ihminen tekee tai jättää tekemättä, hän tekee sen saavuttaakseen ja säilyttääkseen minuuden - identiteetin tunteen.

Eo. määritelmä sisältää näennäisen paradoksin 'omaelämän lopetuksen' suhteen; meni kauan ennen kun ymmärsin sen. OEL ( lyhennys ed.olev.) on identiteetin päätepiste elämälle. Identiteetti on silloin valmis.

Kipu ja kärsimys, nautinto ja mielihyvä - ( kaikki tunteet, tuntemukset ja kokemukset - vuorovaikutuksessa muistin kokonaisuudesta - nyt hetkeen yhdessä) muodostavat kokonais-identiteetin. Siten identiteetti aiheuttaa vastaavasti tarpeen kokemiseen ( jos ei muuta ole saatavilla - kipu ja kärsiminen on yksi keinoista ).


4711 2006-01-16 9:19 =>
 

Mitä tahansa ihminen tekee tai jättää tekemättä, hän tekee sen saavuttaakseen ja säilyttääkseen minuuden - identiteetin tunteen.

Totta, jos "jalat alkavat irrota maasta", voi tulla tosi turvaton olo, ja ihminen on turvallisuushakuinen olento.

Vastaan tähän väittämällä, että alussa oli informaatio (Anton Zeilinger). Nykypäivänä se tarkoittaa sitä, että indentiteettini ei voi piirtyä ilman informaatiota, joka heijastuu muista ihmisistä ja muusta ympäristöstä.

Mitä minä siis teen, jotta saan oman identiteetintunteeni? Onko tekemisen kohde oikea?


Aitomies 2006-01-17 9:27 =>
 

4711

Totta, jos "jalat alkavat irrota maasta", voi tulla tosi turvaton olo, ja ihminen on turvallisuushakuinen olento.

Vastaan tähän väittämällä, että alussa oli informaatio (Anton Zeilinger). Nykypäivänä se tarkoittaa sitä, että indentiteettini ei voi piirtyä ilman informaatiota, joka heijastuu muista ihmisistä ja muusta ympäristöstä.

Identiteetti ei ole niinkään aikakausikysymys; olen määritellyt lähtökohdaksi "ihmisen näkökulman". Ihmisen identiteetti ( käsitykseni ) alkoi siitä hetkestä kun hän ymmärsi, että elämällä on alku ja loppu. Em. tarkoittaa kehittyneenpää ihmisen tilaa ( tulkinnallista ). Lapsen identiteetti alkaa siitä kun hän esim. ymmärtää oman äänteensä vaikutuksen - tai - käden tai jonkin liikkeen aikaansaaman vaikutuksen - ja yhdistää olevansa itse sen lähde.

Olet siinä oikeassa, että kaikki se vuorovaikutus jonka ihminen voi aivoissaan käsitellä, on sitä informaatiota - samalla - identiteetin-muodostusta.

Mitä minä siis teen, jotta saan oman identiteetintunteeni? Onko tekemisen kohde oikea?

Identiteetintunne tulee riippumatta ( oikeasta tai väärästä - hyvästä tai pahasta )arvoista. Käytän sitä Sinun informaatioilmaisua - ihmisen aivot oppivat muodostamaan uskomuksia ja loogisia tapahtumien tulkintoja myös vuorovaikutuksessa toisiinsa. Ihminen on osannut paikata loogisen selityksen ja tiedon paikalle ( logiikassa aksiooma )uskomuksen antaman vaihtoehdon. Siten muodostui 'looginen'(väärä) päätelmäketju, vaikka kaikki tosiasiat eivät olleetkaan oikeita. Juuri ne väärät päätelmät ovat ihmisten nykyisenkin vuorovaikutuksen vitsaus - irrationaalisuus ( järjenvastaisuus ).

Identiteetti voi muodostua ( ...sairas ) myös harhakuvitelmista ja uskomuksista, joilla ei ole kosketusta todellisuuteen.

Tekemisemme on oikea rationaalisessa (järkevässä ) toiminnassa tai uskomisessa - jos ne noudattavat hyviä arvoja.

Hyvä 4711. Nyt pyydän Sinua - ollaan tarkkana objektiivisuuden suhteen! Jos rönsyilemme liiaksi erilaisissa 'sen janan' loputtomissa pisteiden väleissä, emme pysty selittämään 'tarkoituksenani' olevaa tehtävää.


Kaminiitto 2006-01-16 14:59 =>
 

Tekemisemme on oikea rationaalisessa (järkevässä ) toiminnassa tai uskomisessa - jos ne noudattavat hyviä arvoja.

En malta olla kommentoimasta em. sumeaa ajatusta, koska sen ympärillä filosofit ovat pyörineet ainakin 2500 vuotta pääsemättä puusta pitkään.

Tarina oikeasta, väärästä tai hyvästä ja pahasta liittyy lähetyssaarnaajan yritykseen selittää näitä asioita alkuasukasneekerille joskus muinoin. Lähetyssaarnaaja kysyi neekeriltä esimerkkiä siitä, mikä tämän mielestä on oikein ja mikä väärin tai hyvä ja huono asia. Hetken tuumailtuaan neekeri totesi, että vääryyttä on kun naapuriheimon miehet tulevat ja ryöstävät meidän vaimomme ja hyvä asia ja oikein on, kun menemme naapurikylään ja ryöstömme heidän vaimonsa.

Kommentit: [Aitomies]


Aitomies 2006-02-03 22:52 =>
 

Hyvä Seppo

Kiitos yhteydenotostasi ja anteeksi, etten ole aikaisemmin vastannut. Mietin, onko minun vastaamisellani mitään merkitystä sinulle. Toivon kuitenkin, että voit jatkaa palstalla kaikenteoriasi kehittelyä, onhan se aihe, jota kaikkien meidän tulisi miettiä. Vaikka minulla on korkein yliopistollinen arvosana sovelletussa matematiikassa ja olen hieman tutustunut aikoinani logiikkaankin, niin ikä on tehnyt tehtävänsä. Enkä tiedä riittääkö älynikään mitenkään sinua auttamaan, elleivät siihen sellaiset henkilötkään kuin esim. Humppis ja 4711 pysty?

Mielelläni auttaisin sinua, jos vain suinkin pystyisin, mutta tunnen rajallisuuteni. Sitä paitsi mielestäni kaikenteorian kehittelyn lähtökohtana on maailmankaikkeuden tai kaikkeuksien synty. Miksi se/ne ovat syntyneet? Ja mistä ne ovat syntyneet? Onko tosiaan kaikille ilmiöille jonkinlainen todennäköisyys syntyä? Ja onko tapahtumilla oma järjestyksensä ja ketjunsa?

Ja jos aluksi on ollut vain pelkkää tyhjyyttä, niin mikä on todennäköisyys, että tyhjästä syntyy jokin: olkoon se vaikka identi, josta sitten maailmankaikkeus tietyn tapahtumaketjun tuloksena syntyy. Ja mikä on se tyhjyys, ja mikä on maailmankaikkeuden lopullinen kehitysaste? Ja mitä sitten tapahtuu? Mikä on ihminen ja hänen asemansa tässä tapahtumaketjussa? Onko ihminen toiseksi korkein olento, vai jokin alkuvaiheen kehitysaste, ja mikä se korkein olento on ja missä se sitten sijaitsee? Mutta mieleeni nousee aina kysymys miksi, miksi, miksi?

Kuten näet, olen omien ajatuksieni vanki! Siis taidan olla yhtä tyhjän kanssa sinua auttamaan. En ehkä voi muuta kuin antaa henkisen tukeni sinulle ja kannustaa jatkamaan. Kukaties, vaikka juuri sinä olisit sen uuden kaikenteorian alkuunpanija: sanoin uuden siksi, koska tiedän, että muitakin yrityksiä on ollut!

Hyvää jatkoa ja katsotaan mitä tulee tapahtumaan Senior

------------------

Hyvä Senior

Kiitos vastauksestasi - esittämistäsi ajatuksista ja kysymyksistä. Kiitos tuestasi jatkamisen suhteen! Me kaikki olemme omien ajatustemme vankeja, siksi sen tiedostaminen onkin lähtökohta laajempaan ymmärtämiseen. Esittämäsi kysymykset lähtevät jo pitkälle menevästä ymmärtämisestä. Juuri em. kaltaisiin kysymyksiin yritän tuoda osaltani selitystä. Pyydän lupasi, että voisin käyttää (tarvittaessa )kirjoitustasi apuna palstalla?

Jos voit osallistua jotenkin aiheen kehittelyyn palstalla jatkossakin, olisin siitä kiitollinen. Meillä kaikilla on varmastikin se sana - miksi? - hyvin keskeinen. En voi antaa vastausta esittämiisi kysymyksiin nyt, mutta ehkä jotenkin vastaan tulevissa teksteissäni.

Terveisin Seppo

-------------------

Päivämäärä: 27.01.2006 16:23

Aihe: Kaiken teoria Hei Seppo Tulimme taas mökiltä kotiin ja luin lähettämäsi meilin: kiitos vastauksesta. Mitä kysyit tekstini lainaamisesta, niin siitä vain; olenhan itse sanonut, että jokainen seisköön sanojensa takana. Jos en erikseen kiellä lainnaamasta tekstiäni, sanon sen kyllä. Eri asia on ns.luottamuksellinen tieto, jonka levittäminen voi jotakuta vahingoittaa; tällaisia luottamuksellisia meilejäkin olen lähettänyt ja saanut, mutta kenenkään luottamusta en vielä ole rikkonut, enkä sitä tulevaisuudessakaan vapaaehtoisesti tee! Katsotaan pystynkö aiheesta mitään palstalla sanomaan - edes kommentoimaan - teen sen mielelläni, jos vain kykenen! Hyvää jatkoa, äläkä luovuta, vaikka saisit joltakin takkiisi!

Senior


Aitomies 2006-02-04 0:03 =>
 

Identi: näkyy linkissä http://tanssi.org/keskustelu/129/133018.html#t.
Johon liittyen:

Olemattomuuden - tyhjyyden tila on looginen lähtötila josta päätellään; vaikka olemattomuudessa ei ole mitään - omaa se silti tärkeän ominaisuuden. Em. tila sisältää paljon "aikaa" - hyvin paljon aikaa - ikuisuuden. Tämä mainittu aika tuntunee kummalliselta asioiden sekoitukselta, mutta em. onkin erotettava erillisiksi funktioiksi.
Loogisen ajattelun tilassa on ymmärrettävä olemattomuus - tyhjyyden tilana - ensin ilman aikaa ja inhimillisen kokemisen tilassa - otetaan aika mukaan. Loogisella tilalla vältämme tämän kehä-ajattelun, jossa kaikella pitäisi olla alku ja loppu, jota emme pysty ymmärtämään, sillä kysymme - "mitä oli sitä ennen?"

Nykyisellä tietoisuudellamme miellämme, että tapahtumilla joita koemme tai ymmärrämme - on alku ja loppu.

Kuitenkin jatkamme "tyhjästä" lähtökohdasta, joka tuntui mahdottomalta ymmärtää, mutta sen sisältämä aika on silti kaiken "olevan" ratkaisu.

Hyppäämme nyt ajatuksissamme pois kaikesta mitä ympärillämme on - tyhjyyteen. Tyhjennämme mielemme vain ajatukseksi, että on vain pelkkää tyhjää - vain tyhjää. Ei ole mitään mistä saisi otetta, en saa kosketusta edes itsestäni - ei ole mitään ruumista - ei mitään aisteja - ei mitään aistittavaa - ei muuta kuin ajatus, että tarvitsen jotakin mitä kokea.
Jos olet kuvitellut, että helvetti on tulinen pätsi jossa ihmiset kärvistelevät ikuisissa tuskissa, palataanpa takaisin edelliseen olemattomuuden tilaan. Kuvitellaan ( nämä ovat vain ihmisen ajatuksia siitä tilanteesta )- siinä tilassa on niin paljon aikaa, että syntyy tietoisuus - syntyy tarve saada johonkin toiseen kontakti - jonkinlainen vastaus joltakin.

Se tila on sille tarpeelle täydellinen helvetti - helvetti josta pääseminen edes hetkeksi siihen tuliseen pätsiin kokekemaan edes sitä suunnatonta kipua, tuntuisi kuin paratiisilta. Syntyy voima - tahto - kyky, joka lähettää "jonnekin" tiedon tilastaan.

Sillä tiedolla ei ole mitään ulottuvuutta, ei mitään tuntemaamme ominaisuutta, mutta voimme kuvitella sen "pisteeksi".

jatkuu:


Andreas pks 2006-02-03 23:49 =>
 

Tässä pari viikoa sitten tuli TV:stä tieteisohjelma viikonloppuna.

Siinä esitettiin maiilmankaikkeuden alkaneen yhdestä pisteestä kun ensin ei ollut MITÄÄN. Alkuräjähdyksessä maailmankaikkeus vain lähti hirveällä nopeudella laajenemaan. Laajeneminen jatkuu vaan.

On se vaan "hiukka vaikea" ajatella , ettei mitään missään ollut ennen ja se tyhjyys vaan nyt täyttyy. Se selitys (historiallinen), että maailman reunalta putoaa olisi tosi helppo ajatella tuon rinnalla".

Maailmankaikkeus laajenee koko ajan ja minun tanssillinen kokemuspiirini ja taitoni laajenee myös. Nämä jlkm:t ovat niin turvalliset asiat ajatella eikä "pyöri sutia yhtään".

t. Andreas pks


Senior 2006-02-10 23:36 =>
 

Ajatellaanpa, että alussa on vain tyhjyys. Jos taas lähdemme ajattelemaan, että mistä se tyhjyys sitten on syntynyt, joudumme kyllä noidankehään! Siis tyhjyydelläkin pitää olla olemassa olo, "henki" – onko se sitten identien identi, vai mikä? Tyhjyys kuitenkin tyhjenee tyhjenemistään lopulta niin tyhjäksi, että sitä tyhjemmäksi ei voi tulla (onko tämä kuitenkin se alku-identi). Mutta mitä sitten tapahtuu? Tyhjyyden on pakko murtua: se räjähtää = alkuräjähdys.

Nyt alkaa siis päinvastainen kehitys, "täyttyminen", joka kestää murto-osan siitä kuin tyhjeneminen. Mutta räjähdys on niin voimakas, että laajentuminen jatkuu yhä. Mitä sitten kun se pysähtyy?

"Uloshengitys" päättyy ja "sisään hengitys" alkaa. Maailmankaikkeudet alkavat supistua, supistua … ja lopuksi tyhjentyä. Tyhjeneminen jatkuu, kunnes taas tullaan niin tyhjään tilaan, absoluuttiseen tyhjyyteen, jonka on taas pakko murtua. … Näin jatkuu loputtomasti. aikaa ei siis ole!

Tämä elämämme maapallolla on siis vain eräs pieni vaihe maailmankaikkeuksien "hengityksessä". Olkaamme onnellisia, että yleensä olemme olemassa, ja ennen kaikkea siitä, että Sinä – kuka kenellekin, toinen ihminen, olet olemassa ja tanssit kanssani.

Mutta onko kaikki vain harhaa, eräänlaista unta, eikä elämää itse asiassa ole olemassakaan muuta kuin mielikuvituksessa?


Aitomies 2006-02-11 12:38 =>
 

Maailmankaikkeus laajenee koko ajan ja minun tanssillinen kokemuspiirini ja taitoni laajenee myös. Nämä jlkm:t ovat niin turvalliset asiat ajatella eikä "pyöri sutia yhtään". ( Andreas pks )

Hyvä Andreas pks! On miellyttävää lukea tekstiä, joka ottaa huomioon palstan keskeisimmät tavoitteet. Kyllä minunkin tanssilliset ominaisuuteni ovat varmastikin menneet parempaan suuntaan, vaikka joskus tuntuu kovin turhautunut olo. Tanssiessa ei todellakaan "sudi" tyhjää ainakaan nämä pidemmälle menevät ajatukset. Kumpikin alue antaa parhaimmillaan siinä kehittyessä hyvänolon tunnetta - hyvää sisältöä elämään.

Tämä elämämme maapallolla on siis vain eräs pieni vaihe maailmankaikkeuksien; hengityksessä. Olkaamme onnellisia, että yleensä olemme olemassa, ja ennen kaikkea siitä, että Sinä; kuka kenellekin, toinen ihminen, olet olemassa ja tanssit kanssani. - ( Senior )
Ajatellaanpa, että alussa on vain tyhjyys. Jos taas lähdemme ajattelemaan, että mistä se tyhjyys sitten on syntynyt, joudumme kyllä noidankehään! Siis tyhjyydelläkin pitää olla olemassa olo,onko se sitten identien identi, vai mikä? Tyhjyys kuitenkin tyhjenee tyhjenemistään lopulta niin tyhjäksi, että sitä tyhjemmäksi ei voi tulla (onko tämä kuitenkin se alku-identi). Mutta mitä sitten tapahtuu? Tyhjyyden on pakko murtua: se räjähtää = alkuräjähdys. ( Senior )

Oikein hyvää toisten huomioimista myös Seniorilta. Erittäin mielenkiintoisia näkökantoja tyhjyyden olemuksesta, johon minun on siksi annettava palautetta:

Olemme edelleenkin sosioosiloukussa vankina, joka aiheuttaa ajattelun lukkiutumista siten, että on vaikea päästä kehä-ajattelusta eroon. Minullakin meni suurin osa elämästäni yksinkertaisten asioiden ymmärtämiseen ja sitten - aikaisemman lukon murtamiseen.

On pystyttävä ymmärtämään ensimäiseksi "täysin" se olemattomuus. ( Pahoittelen etten kykene erittelemään asiaa paremmin ) Minun on uudelleen toistettava, että kyseessä on loogisuuden vaatimus kehä-ajattelun välttämiseksi. Olemattomuus - tyhjyys - merkitsee todellakin ensin sitä lähtökohtaa, ettei ole MITÄÄN olevaista - ei mitään ulottuvuutta - ei mitään olevaa. Se on vain jotenkin pystyttävä ymmärtämään ajatuksena.
On vaikea ajatella ja ymmärtää, että mitään jota ei "ole olemassa" sisältää kuitenkin iäisyyden verran aikaa. Se yksinkertainen asia mahdollistaa koko kaikenteorian.

Jos joku ymmärtää esittämäni asian ja pystyy sen paremmin ilmaisemaan - toivon että hän toisi sen tänne palstalle.


Aitomies 2006-02-11 13:02 =>
 

Tyhjyys lähtötilana - miksi ?

Toistan joitakin aiemmin esitettyjä kohtia uudelleen:

Ulottuvuus etenee pienimmän näkemisen suuntaan aivan yhtä kauas tai lähelle, kuin tuonne ulospäin avaruuteen.
Kun jana jaetaan määräosiin, voimme ottaa siitä kaksi pistettä - ja jakaa niiden välin uudelleen, ristiin-rastiin, pitkin-poikin, aivan miten vain; jokaisen pisteiden väliin mahtuu vielä - uudelleen ja uudelleen - äärettömiin - aina uusi ääretön joukko.

Edellisestä voimme päätellä, ettei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin se, että kaikki "oleva" ( vaikka tuntunee mahdottomalta ymmärtää ) myös muodostuu tyhjästä.

Olemattomuuden - tyhjyyden tila on looginen lähtötila josta päätellään; vaikka olemattomuudessa ei ole mitään - omaa se silti tärkeän ominaisuuden. Em. tila sisältää paljon "aikaa" - hyvin paljon aikaa - ikuisuuden. Tämä mainittu aika tuntunee kummalliselta asioiden sekoitukselta, mutta em. onkin erotettava erillisiksi funktioiksi.
Loogisen ajattelun tilassa on ymmärrettävä olemattomuus tyhjyyden tilana - ensin ilman aikaa, ja inhimillisen kokemisen tilassa - otetaan aika mukaan. Loogisella tilalla vältämme tämän kehä-ajattelun jossa kaikella pitäisi olla alku ja loppu, jota emme pysty ymmärtämään, sillä kysymme - "mitä oli sitä ennen?"

Nykyisellä tietoisuudellamme miellämme, tapahtumilla joita koemme tai ymmärrämme - on alku ja loppu.

Kuitenkin jatkamme "tyhjästä" lähtökohdasta, joka tuntui mahdottomalta ymmärtää, mutta sen sisältämä aika on silti kaiken "olevan" ratkaisu.

Hyppäämme nyt ajatuksissamme pois kaikesta mitä ympärillämme on - tyhjyyteen. Tyhjennämme mielemme vain ajatukseksi, että on vain pelkkää tyhjää - vain tyhjää. Ei ole mitään mistä saisi otetta, en saa kosketusta edes itsestäni - ei ole mitään ruumista - ei mitään aisteja - ei mitään aistittavaa - ei muuta kuin ajatus, että tarvitsen jotakin mitä kokea.
Jos olet kuvitellut, että helvetti on tulinen pätsi jossa ihmiset kärvistelevät ikuisissa tuskissa, palataanpa takaisin edelliseen olemattomuuden tilaan. Kuvitellaan ( nämä ovat vain ihmisen ajatuksia siitä tilanteesta )- siinä tilassa on niin paljon aikaa, että syntyy tietoisuus - syntyy tarve saada johonkin toiseen kontakti - jonkinlainen vastaus joltakin.
Se tila on sille tarpeelle täydellinen helvetti - helvetti josta pääseminen edes hetkeksi siihen tuliseen pätsiin kokekemaan edes sitä suunnatonta kipua, tuntuisi kuin paratiisilta. Syntyy voima - tahto - kyky, joka lähettää "jonnekin" tiedon tilastaan.

Sillä tiedolla ei ole mitään ulottuvuutta, ei mitään tuntemaamme ominaisuutta, mutta voimme määritellä sen pisteeksi.

Kuvittelimme kaksi pistettä 1 ja 2. Ykkönen lähettää kakkoselle viestin, jonka kakkonen tunnistaa tulleen ykköseltä. Kakkonen lähettää viestin takaisin ykköselle, joka tunnistaa sen olevan oman viestin palaute kakkoselta - joten ykkönen tietää - olen olemassa. Siten on syntynyt pienin mahdollinen vuorovaikutuksen yksikkötieto.
Annamme yksikölle nimeksi - Identi.
Kaikki OLEVA - havaittavissa, mitattavissa, aistittavissa ja ymmärrettävissä oleva tieto - liike, tapahtumat, kokemukset ja muistaminen ovat muodostuneet tästä pienimpien Identien joukosta, jotka ovat kaikki vuorovaikutuksessa keskenään.

Identiteetti on olemukseltaan subjektin ja objektin - vuorovaikutuksen tunnistus, jolloin subjekti muuttuu heti oman itsensä objektiksi.

Olemme valinnan edessä. Nyt ( mehän olemme tarkkailijoita jossakin ikuisuuden välillä olevassa kohdassa ) sille pisteelle muodostuu ominaisuus: Voit valita - annatko nyt pisteelle ateistisen "sattuma" tai jonkin muun arvon, vai - jumala / Jumala - arvon. Loogisuuden vuoksi käytän edelleenkin yhteistä nimeä - piste. Piste voi käyttää ikuista aikaa hyväksi, ja jossakin vaiheessa se kykenee muodostumaan alkusubjektiksi. Alkusubjekti pystyy tiedostamaan tilansa ja tarpeen - saada jotakin mitä voisi "kokea". Lopulta - kun aikaa on ikuisuus - se onnistuu lähettämään viestin - "vain jonnekin", koska mitään ei ole vielä olemassa. Ikuisuuden kuluessa - alkupiste saa kuitenkin viestiinsä vastauksen - "olemattomuudesta". Se jostakin tullut viesti on nyt objekti. On muodostanut yhteys, -vuorovaikutus, -itsensä tunnistus - IDENTI - (olen olemassa).

Mistä vastaus on peräisin? Jatkuu: ( olisin kiitollinen jos joku voisi muokata esittämäni tekstin paremmaksi. Jos voit tehdä sen - lähettäisitkö s. postissa niin voin sitten korjata yo. osan. Mainitsen korjaajan nimimerkin)

Aitomies


Kaminiitto 2006-02-11 17:10 =>
 

Edellisestä voimme päätellä, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin se, että kaikki oleva (... ) myös muodostuu tyhjästä.

Descartes (k. 1650) paitsi, että epäili kaikkea, tämä käytännönläheinen ajattelija oli sitä mieltä, että tieteestä piittaamattomat metafyysikot ovat hämärillä puheillaan pilanneet koko filosofian maineen. Tähän emme varmaan aio syyllistyä olimmepa sitten objektiivisia tai subjektiivisia!

Kant (k.1804) teki eron asioista, jotka voivat olla tiedon kohteina, ja asioista, joihin tiedostava koneistomme ei kerta kaikkiaan pääse käsiksi. Wittgenstein (k. 1951) meni pitemmälle tässä ja todisteli kielen asettavan rajat sille, mitä voimme sanoa ja ajatella. Hän oli myös sitä mieltä, että vaikka filosofiset väitteet vaikuttavat syvällisiltä, tosiasiassa ne ovat vain pelkkää kuorta ilman sisältöä. Hänen mukaansa filosofiset ongelmat eivät vaadi ratkaisuja vaan terapiaa, jonka avulla vapaudumme filosofisista ongelmista.

Ontologisia kysymyksiä Aristoles käsitteli fysiikan kirjaansa seuraavassa jaksossa eli meta ta physika -jaksossa (eli suomennettuna se mikä tulee fysiikan jälkeen). Olevan tarkastelu tökkii jo siinä, että on vaikea tietää, olemmeko 3-ulotteisessa avaruudessa vai löytyykö ulottuvuuksia enemmän. Onko aika ulottuvuus, jos pisteeseen liittyy sitä ääretön määrä? Jos tyhjästä syntyy piste, niin eikö tästä pisteestä voi ajatella syntyvän muut pisteet eli kaikki ei synnykään tyhjästä! Eikö riitä, että ratkaistaan vain ensimmäisen pisteen syntyminen, niin lopun voisi generoida tästä?


Aitomies 2006-02-11 18:44 =>
 

Jos tyhjästä syntyy piste, niin eikö tästä pisteestä voi ajatella syntyvän muut pisteet eli kaikki ei synnykään tyhjästä! Eikö riitä, että ratkaistaan vain ensimmäisen pisteen syntyminen, niin lopun voisi generoida tästä? ( Kaminiitto )

Todella hyvin päätelty. Juuri siitä tulen jatkamaan!

Vaikeinta ei ole enää ongelman ratkaisu, vaan miten pystyä välittämään se ymmärrettävästi toisille. Jokaisen on voitettava omalla kohdallaan oma suhtautumisensa taso.

On valitettavaa miten filosofiset "ongelmat" on aikaisemmin ratkaistu!

Nyt näemme ongelman "sosioosi" vaikutukset, kun avaamme tiedotusvälineiden maailman - vaikkapa "pilakuvista".

Jatkossakin tiukasti objektiivinen

- Aitomies


Aitomies 2006-02-18 11:56 =>
 

Mistä vastaus on peräisin?

Asiat joilla jatkan on vaikea ilmaista, koska ei ole vielä sellaisia kehittyneenpiä sanoja käytössä. Älä pahoita mieltäsi vaikket ymmärtäisi kirjoitustani, tai kokisit sen muuten kielteisesti.

Lopulta - kun aikaa on ikuisuus - se onnistuu lähettämään viestin - "vain jonnekin", koska mitään ei ole vielä olemassa. Ikuisuuden kuluessa - alkupiste saa kuitenkin viestiinsä vastauksen - "olemattomuudesta".

Pisteellä on sama dimensio kuin tyhjyydelläkin, eli "sama" ulottuvuus - ( jota ei kuitenkaan ole ; siis käsittämiämme - pituus-leveys-korkeus ei vielä ole )- mutta on - ikuisuuden verran "yhteistä" aikaa.

Kuten piste ja sen sisältämä aika, niin myös niiden ( olematon ) ulottuvuus on taas käsitettävä erillisinä funktioina, siten voimme taas ohittaa kehä-ajattelun ja jatkaa loogisesti.
Koska piste lähetti tiedon tilastaan jonnekin tyhjyyteen - saa se sieltä tyhjyydestä myös vastauksen ikuisuuden kuluessa. Vastaus on oman lähetteen "heijastuma" - jostakin.

Olemme lähellä "alkupamausta". Sitä ennen on paljon ajatuksia. Valitettavasti joudun etenemään epäloogisesti.
Esitän vain 'hautumaan' joitakin väitteitä, joihin palaan myöhemmin. Joutunen myös muokkaamaan 'todennäköisiä' epätarkkuuksia myöhemmin.

- kun piste ykkönen lähetti sen 'viestin' - vain jonnekin - se jokin on olemattomuus / tyhjyys - kakkonen, jolla on sama dimensio kuin pisteellä.

- kakkonen on siten ( kuvittele peilikuva ) vastauksen palauttaja, jolta ykkönen saa täsmälleen saman viestin takaisin - mutta - siinä on 'kulunut aikaa'. On muodostunut yhteys, -vuorovaikutus, -itsensä tunnistus - IDENTI .

Kuluneen ajan perusteella ykkönen ( identi ) saa identiteetin - olen olemassa.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Identiteetti on olemukseltaan subjektin ja objektin - vuorovaikutuksen tunnistus, jolloin subjekti muuttuu heti oman itsensä objektiksi.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

- Kuvitellaan joku paikka maailmankaikkeuteen jonnekin kaukaisimpaan 'äärilaitaan' - ja siellä oleva yksi kohde - siitä yksi piste - se sijaitsee täsmälleen samassa paikassa kuin identi-piste ykkönen. ( ei ole mitään "säikeitä" hiukkasten välillä, sillä ne kaikki ovat yhtä ja samaa - identi-pistettä ).

- Identi on tyhjyyden värähtelytila.
- Kaikki oleva on värähtelytilan 'prosessin' tulosta.
- painovoima - samoin kun kaikki muu ympärillämme kokema, - mittaama, -laskema - koko maailmankaikkeutemme on myös osa tyhjyyden värähtelytilan prosessia.

Olemme nyt uuden tieteen - IDENTILOGIAN alueella.


Krisse 2006-02-18 13:16 =>
 

Jostain syystä mieleeni palautui Kauko Nieminen, joka ainakin minun opiskeluaikanani vielä kauppasi ahkerasti omakustanteisia tiedekirjasiaan, jotka keskittyivät eetteripyörreteorian ympärille. Niiden avulla voitiin selittää koko fysikaalisen maailmankaikkeuden lisäksi myös mm. rakkaus ja Jeesus. Viime aikoina en ole Kaukon mainoksia enää Hesarissakaan huomannut, kuinka lie miehen käynyt.


Aitomies 2006-02-18 14:52 =>
 

Tiedämme kyllä sen Jeesuksen kohtalon.

Samoin tiedämme myös mitä tapahtuu maailmalla - "pilakuvista" johtuen!

Tiedän aika paljon ihmisestä - silti toimin näin.

Seppo Katjo


Aitomies 2006-02-25 13:50 =>
 

- Kuvitellaan joku paikka maailmankaikkeuteen jonnekin kaukaisimpaan 'äärilaitaan' - ja siellä oleva yksi kohde - siitä yksi piste - se sijaitsee täsmälleen samassa paikassa kuin identi-piste ykkönen. ( ei ole mitään "säikeitä" hiukkasten välillä, sillä ne kaikki ovat yhtä ja samaa - identi-pistettä ).

- Identi on tyhjyyden värähtelytila. - Kaikki oleva on värähtelytilan 'prosessin' tulosta. - painovoima - samoin kun kaikki muu ympärillämme kokema, - mittaama, -laskema - koko maailmankaikkeutemme on myös osa tyhjyyden värähtelytilan prosessia.

Olemme -teorian vaikeimmassa kohdassa. Miten identipiste toimii saadakseen sen tyhjyydenvärähtelyn aikaan, josta syntyy koko käsittämämme maailmakaikkeus?

Joudun osaltani turvautumaan vain tähän verbaaliseen esitykseen. Jos joku matemaattinen "nero" pystyy sitten esittämään paremmassa muodossa olevan selityksen.

- kakkonen on siten ( kuvittele peilikuva ) vastauksen palauttaja, jolta ykkönen saa täsmälleen saman viestin takaisin - mutta - siinä on 'kulunut aikaa'. On muodostunut yhteys, -vuorovaikutus, -itsensä tunnistus - IDENTI .

Kuluneen ajan perusteella ykkönen ( identi ) saa identiteetin - olen olemassa.

Tyhjyydenvärähtelytila saa alkunsa identipisteiden ykkösen ja kakkosen välisestä vuorovaikutuksesta.
Paremman sanan puutuessa käytän "resonanssi" ilmaisua. Ikuisuuden aikana syntyy niin paljon erilaisia (resonanssien projekteja )värähtelyjen muotoja, että niistä syntyy ensin "alkuräjähdyksenä" tuntemamme tila. En yritä nyt selittää siitä enempää. Projekti on kuitenkin olemukseltaan digitaalinen. Alkuna vain "janan" kaksi pistettä - identi 1 ja identi 2. Kaikki tapahtumat ovat digitaalisesti eteneviä. Kaikki kokemamme - tuntema - mittaama - laskema - työstämä, myös alkeishiukkaset - ovat vain värähtelyulottuvuuksien leikkauksia, jotka vain koemme ymmärtämällämme tavalla.

On parempi, että käytämme nykyisiä tieteitämme edelleenkin esittämään fysikaalisia ja kemiallisia prosesseja.

Kommentit: [Senior] [Aitomies]

( koska linkit eivät enää toimi, on liitteenä nämä tärkeät  kommentit )

----------

 

Senior
2006-02-25 15:24

 

Nyt taidamme olla pienessä ristiriidassa. On olemassa "olemattomuus" ja sitten tyhjyys ja lisäksi vielä kaksi identi-pistettä!

 

Sitten hieman varhemmasta palautteesta:

 

Aitomies: "On pystyttävä ymmärtämään ensimmäiseksi "täysin" se olemattomuus. ( Pahoittelen etten kykene erittelemään asiaa paremmin ) Minun on uudelleen toistettava, että kyseessä on loogisuuden vaatimus kehä- ajattelun välttämiseksi. Olemattomuus - tyhjyys - merkitsee todellakin ensin sitä lähtökohtaa, ettei ole MITÄÄN olevaista - ei mitään ulottuvuutta - ei mitään olevaa. Se on vain jotenkin pystyttävä ymmärtämään ajatuksena. On vaikea ajatella ja ymmärtää, että mitään jota ei "ole olemassa" sisältää kuitenkin iäisyyden verran aikaa. Se yksinkertainen asia mahdollistaa koko kaikenteorian."

 

Eihän se olemattomuuden tila vaikea käsittää ole. Ei vain ole yhtikäs mitään. On ehkä ajateltava vain siten, että kun olen kuollut, minulle ei ole olemassa mitään: siis olemattomuus omalta osaltani: Täysi olemattomuus on tietysti ilman mitään materiaa millekään tai kenellekään.

 

Olemattomuuden murtuminen vain on ainakin minun käsityskykyni ulkopuolella. Olemattomuudessa ei voi olla aikaa yhtään puhumattakaan siitä, että sitä olisi iäisyyden verran. On ehkä keksittävä uusia käsitteitä! Miten olemattomuudesta voi syntyä olevaista? Käsitän tyhjyyden (vrt. tyhjiö) eri tavalla kuin olemattomuuden. Mutta onko alku sittenkin jotakin muuta kuin olemattomuutta tai tyhjyyttä.

 

Aihe taitaa mennä omalta osaltani "yli hilseen".

 

-----------------------

 

 

( Aitomiehen kommentti )

 

 

Olemattomuudessa ei voi olla aikaa yhtään puhumattakaan siitä, että sitä olisi iäisyyden verran. On ehkä keksittävä uusia käsitteitä! Miten olemattomuudesta voi syntyä olevaista? Käsitän tyhjyyden (vrt. tyhjiö) eri tavalla kuin olemattomuuden. Mutta onko alku sittenkin jotakin muuta kuin olemattomuutta tai tyhjyyttä. ( Senior )

 

Minulle ei ole vaikea mieltää ajatusta, että olemattomuus sisältää iäisyyden - jopa iäisyyksien joukon - verran aikaa.

 

Ymmärrän - sosioosi estää hyväksymästä "aikaa" olemattomuuteen. Nämä asiat menevät "yli hilseen" monilla älykkäämmilläkin ajattelijoilla. Olen yrittänyt löytää ilmaisua jolla tilanne voitaisiin korjata - mutta - siitä tulee vain uusia ongelmia ymmärtämisessä.

 

Ehdotan: sovitaan vain, että olemattomuus sisältää aikaa, sillä loogisuuden vuoksi ( ja kehä - ajattelun välttämiseksi ) ei voida hyväksyä mitään "henkiä" tai mitään muuta jo valmiina olevaa - loogiseksi lähtökohdaksi.

 

Vaihtoehtona - käytetään ennen alkuräjähdystä olevasta "olemattomuudessa" olevasta ilmaisua - para-aika, joka merkitään: p/aika, p-aika, p´aika, esiaika, tai jollakin muulla yhteisesti sovitulla ilmaisulla. Käytän tästä lähtien p-aika ilmaisua ( kunnes toisin sovitaan ).

 


 

 

1. para-, vokaalin edellä par-, kreik. sananalku (myös prepositio ja adverbi para), joka merkitsee vieressä, sivulla tai lähellä olevaa, rinnakkaista, muuntunutta tai samankaltaista.